Kainun sana- ja sanahaamulista Aikamatkaa varten –
Kvensk ord- og ordformliste til Aikamatka

Av Eira Söderholm

Da kvensk som språk er under utvikling finnes ingen etablert gramatikk.
Den kvenske ordlisten er basert på kvenske dialekter i nordnorge.

aamen interj. ’amen’
aamu s. ’morgen’ aamula aamuu aamhuun
aamupäivä s. ’formiddag’ aamupäivälä
aapa s. ’åpent hav’ aappaa aavasta aavassa aaphaan aavale aavat
aapameri s. ’åpent hav’ aapameren
aapinen s. ’abc-bok’ aapista
administratiivinen adj. ’administrativ’ administratiivisella
adressi s. ’adress’
adventti s. ’advent, söndag etter advent’
agiteerata v. ’agitere’ agiteeraamhaan
ahkera adj. ’flittig’ ahkerat
ahkerasti adv. ’flittig’
ahkii s. ‘pulk’
ahven s. ’uer; abborre’ ahventa
ai interj. ’å, au’
aijankulu s. ‘tidsfordriv’ aijankuluksi
aika s. ’tid’ aijan aijassa aijasta aikana aikhaan aikhaanki aikkaa aikoina aikhoin aikkoi
aika-avaruus s. ‘romtid, time space continuum’ aika-avaruutta
aikakartta s. ’tidskart’ aikakartala aikakartan
aikaknappi s. ‘tidsknapp’ aikaknappii
aikaleksikko s. ‘tidsleksikon’ aikaleksikossa
aikamasiini s. ’tidsmaskin’ aikamasiinilla aikamasiinissa aikamasiinhiin aikamasiinin aikamasiinii aikamasiinista
aikamatka s. ’reise i tiden’ aikamatkala aikamatkale aikamatkan
aikamatkakumppani s. ’tidsreisekamerat’ aikamatkakumppaniitten
aikamatkakursi s. ‘tidsreisekurs’ aikamatkakursila
aikamatkalainen s. ’tidsreisende’ aikamatkalaiset aikamatkalaisilla aikamatkalaisten
aikamoinen adj. ‘anselig, staselig’ aikamoisen (syn. melkheinen)
aikasaapphaat s. ’tidsstøvler
aikasärmi s. ’tidsskjerm’ aikasärmilä
aikkaa adv. ’for lenge siden’; postp. ’for – siden´ vuosi aikkaa ’for et år siden’
aikkoot v. ’tenke, ha mening’ aijon aijot aijoma aijotta
aina adv. ’alltid’ (syn. tasan)
ainakhaan adv. ei ainakhaan ’i hvert fall ikke’
ainet s. ’emne, material’ ainheet
ainua pron. ’eneste’
aita s. ‘gjerde’ aiđan aiđassa aittaa aittoi
aitta s. ‘bod, stabbur’ aitan aitassa aittaa aittoi,
aivan adv. ’aldeles’
ajatella v. ’tenke’ ajatelhaan ajattele ajattelin ajatelkkaa ajatellu ajatelheet ajattelema ajattellee ajatelthiin ajatteli
ajatus s. ’tanke’ ajatuksessa ajatukset ajatuksissa
ajjaat v. ’kjøre’ ajjaa ajoin ajoit ajoi ajamhaan ajethiin ajettais aja ajat ajanheet
aksent s. ‘aksent’ aksentilla
ala s. ’område’ ala alala alale alalta alan
alamainen adj. ’den underste’ alamaisena
alamainen s. ’undersått’ alamaiset
alapuolela adv./p-sitio ‘nedenfor, på nedsida av’
alapuolelta postp. ‘nedenfra’
alas avd. ’ned’
alattiolainen adj. ’altaværing’ alattiolaiset alattiolaisilla alattiolaisille alattiolaissii alattiolaisen
alemaksi adv. ’lengere ned’
alhaala adv. ’nede’
alimainen adj. ’nederst’ alimaisheen
alkkaat v. ’begynne’ alan alethaan alethiin alkanu alkoi aloima alama alan alettu alkais alkkaa alkkaissa
alku s. ’begynnelse’ alkhuun alkkuu alussa alusta
alkuhistooria s. ’opprinnelse, bakgrunn’
alkupuoli s. ’förstedel’ alkupuolela
alla postp. ’under’
alle postp. ’under’
allehonda s. ’allehånda’ allehondaa allehondan
allekirjoittaat v. ‘underskrive’ allekirjoitethiin
alta postp. ’under’
alttari s. ’alter’ alttarilla
amppuut v. ’skjute’ ampui
amtmani s. ’amtmann’ amtmanii amtmaniksi amtmanilla amtmanille amtmanin amtmanista
annaijokilainen s. ’vestrejakobselvværing’, adj. ’fra Vestre Jakobselv’s annijokilaisen
anonsi s. ’anonse’ anonsi anonsin
anoppi s. ’svigermor’ anopin
antheeksi adv. ’unnskyld, om forlatelse’
anttaat v. ’gi; late’ anna annan annama annethiin annoin antakkaa antanu antoi anttaa antamhaan annethaan antanheet anna olla ’la være’
aplodeerata v. ‘aplodere, klappe’ aplodeerathaan
apoteekki s. ’apotek’ apoteekista
appifaari s. ’svigerfar’ appifaariista appifaarin
aprillikuu s. ’aprill’ aprillikuuta
apu s. ‘hjelp’ appuu avula apuna sen avula ‘med hjelp av det’
apukieli s. ’hjelpespråk’ apukielenä
apumies s. ’hjelpesmann’ apumiehet
aresteerata v. aresteeraa aresteeraamassa aresteeratuksi
arkeologii s. ’arkeologi’ arkeologiita
armas adj. ’kjær’
armo s. ’nåde’ armon
arvata v. ’gjette’ arvaan arvais arvas arvaa
arvela v. ’tenke, anta’ arvelee
arvokas adj. ‘verdifull’
arvokkhaampi adj (komp. av arvokas) ‘mer verdifull’
asemapaikka s. ‘bosted’ asumapaikan
asetti s. ’asjett’ asettiita
asettuut v. ’stille seg, bosette seg’ asettui asetumma
askel s. ’steg’ askelta
assii s. ’sak; ærend’ assiin assiit assiisheen assiista assiita assiissa
assuuja s. ’beboer’ assuujista assuujat assuujiita
assuut v. ’bo’ assuu asu asui asuin asun asunheet asuthaan asuthiin asuma asumhaan asunu asutta asuvat asunu
asti postp. ’til, inntil; fra’
astii s. ’kar, kjørel, all slags kopper og kar’ astiita
astuut v. ’stige’ astumhaan
asukas s. ’beboer’ (AB) asukhaita (ES asukkhaita)
asuma-ala s. ’bosetningsområde’ asuma-aloista
asumahuonet s. ‘bolighus’ asumahuonheen
asumakumppani s. ’samboer’ asumakumppanin
asumaloma s. ’värelse, beboelsesrom’ asumalomat
aueta s. ’åpne seg’ aukkee
aukaista v. ’åpne’ aukaissee
auki adv. ‘åpen’
aukkee adj. ’åpen’ aukkeele
auksuuni s. ’auksjon’ auksuunissa
aukustikuu s. ’august’
auringonpaistheinen adj. ’solrik’ auringonpaistheisena (vrt. syn. aurinkoinen)
aurinko s. ’sol’ auringon
aurinkoinen adj. ’solrik’ aurinkoisena (vrt. syn. auringonpaistheinen)
auttaat v. ’hjelpe’ auta auttaa auttamhaan
avaruus s. ’verdensrommet’ avaruuđen
averteerata v. ’avertere’ averteerathiin
aviisi s. ’avis’ aviishiin aviisissa aviisista aviissii
bensiini s. ’bensin’ bensiinii
besiinipuođi s. ’bensinstasjon’ bensiinipuođin bensiinipuođissa
Biblia s. ’Bibel’ Bibliaa
biblioteekki s. ’bibliotek’
bolševiikki s. ’bolsjevik’ bolševiikit
bussi s. ‘buss’ bussila (syn. ruuttapiili)
C-vitamiini s. ’C-vitamin’ C-vitamiinii
daami s. ’dame’ daamiin
daattumi s. ’datum’
desemperikuu s. ’desember’
desilitteri s. ’desiliter’ desilitterii
dialekti s. ’dialekt’ dialektiitten dialektiista dialektista dialektina
digitaalikartta s. ’digitalisert kart’ digitaalikartala
digitaalileksikko s. ’digitalleksikon’ digitaalileksikkoo digitaalileksikosta
dokumentti s. ’dokument’ dokumentiissa dokumentiista dokumentin dokumentissa dokumentit dokumentiissa
eđeltä post. ’foran’
eđeltä adv. ’i forveien’
eđesauttaat v. ’hjelpe til, fremme’ eđesauttoi
eđessä postp. ’foran’
eđetä v. ’gå fram(over)’ eđethään
ei v. ’ikke’ eihän eikä emmä emmäkä emmäkö en enhän enkä et etkä etkö että älä älkkää
eilen adv. ’i går’
elekriski s. ’elektrisitet’
eli konj. ’eller’
elka s. ’elg’
elkansarvisuola s. ’hjortetakksalt’ elkansarvisuolaa
elläimiittenpito s. ‘husdyrhold’ elläimiittenpiđosta
elläin s. ’dyr’ elläimiitä elläimet
elläintohtori s. ‘dyrlege, veterinær’
elläät v. ’leve’ elethiin elethään eli ellää elä elänheet eläny elät eläkkää elävät
elämä s. ’liv’ elämän elämästä elämässä elämää elämhään
elämäntyö s. ‘livsverk, livsgjerning’ elämäntyön
elättäät v. ’livnäre, holde liv i’
emäntä s. ’kone; husmor; bondekone; matmor’ emänästä emänille emänän
engelska s. ’engelsk språk’ engelskaaki
enimästi adv. ’for det meste’ (syn. enniimitten)
enimät pron. pl. ’de fleste’
eniten adv. ’mest’
enkeli s. ‘engel’ enkeliitä
ennemin adv. ’tidligere’
ennen prep./adv. ’før; tidligere; heller’ ennenki
enniimitten adv. ’for det meste’ (syn. enimästi)
enniin kvanttori ’det meste’ enniimät
ennää adv. ei ennää ’ikke mer’
eno s. ’onkel (på morsida)’ enoista
ensi adj. (ubøyelig) ’neste; første’ ensi kerrala ’neste gang’
ensimäinen ord. ’første’ ensimäisen ensimäisenä ensimäiset ensimäisistä ensimmäisii (ES ensimäissii) ensimäisissä ensimäisesä
ensinä adv. ’først og fremst’
ensistä adv. ’først’
entinen adj. ’tidligere’ entisheen
entä konj. ’enn’ entäs
enämen adv. ’mer’
enämpi adv. ’mer’ enämppää
epäluuloinen adj. ’mistroisk, mistenksom’ epäluuloisena
epäselvä adj. ’uklar’ epäselvää
erettyyt v. ’ta feil’ erettynny
eri adj. ’forskjellig’; pron. ’annen’
erikoinen adj. ’spesiellä’ erikoiset erikoisen
erikoisen part. ’spesielt’
erilainen adj. ’forskjellig; annerdeles’ erilaiset erilaiselta erilaissii
erilaissii
eriliikaisesti adv. ’særlig, spesielt’
erottuut v. ’skille seg; kunne sees, være synlig’ erottunnu erottuu
esile adv. ‘fram’
esim. adv. ’f. eks.’ (= esimerkiksi)
esimerkiksi adv. ’f. eks.’
esittäät v. ’framföre, uttrykke’ esitti
esivalta s. ’øvrighet; mundighetene’ esivallat esivalloile
essiinttyyt v. ’forekomme’ essiintyvät
etelä s. ’sør’ etelästä etelhään
etelämpi adj. ’sørligere’ etelämpänä ’lengere sør’
etheen postp. ’foran’
etheenpäin adv. ’framover’
etheensä adv. ’foran seg’
ette konj. ’at’
ettei konj. ’at ikke’ –ettei se mene ’at han ikke går’
evakueerata v. ’evakuere’
faari s. ’far; bestefar’ faarila faarin faarit faartin
faartti s. ’fart’ faarttii
fanki s. ’fange’ fangiksi
fankikaveri s. ‘fangekamerat’ fankikaverin
fankila s. ’fengsel’ fankilassa fankilasta fankilhaan
fati s. ’fat’ fatin fattii fatila
fatilinen s. ’en fat (full av noe; om mengde)’
feeriä s. ’ferie’ feeriälle
fennomaani s. ’fennoman, finskhetsaktivist’ fennomaaniita fennomaanin fennomaanit
fepruaarikuu s. ’februar’ fepruaarikuuta fepruaarikuun
fierua s. ‘fjære’ fieruaa fieruassa
fiiberi s. ’fiber’ fiiberii
fiikus s. ’gummifikus’
fiini adj. ’fin, vakker; tynn’ fiiniin fiinit fiinhiin fiiniksi fiinii
fiinimpi adj. (komp. av fiini) ‘finere’
fiinisti adv. ’fint’
fiktiivinen adj. ’fiktiv’ fiktiiviset
fiskari s. ’fisker’ (syn. pyyttääjä) fiskarii fiskarit fiskariita fiskarin
fiskariperet s. ’fiskerfamilie’ fiskariperheestä
fiskata v. ’fiske’ fiskanheet (syn. pyyttäät
fisku v. ’fiske, fiskeri’ fiskhuun
fiskuhomma s. ’fiskearbeid’ fiskuhommissa
fiskupolitiikki s. ’fiskeripolitikk’
flaku s. ’flagg’
flasku s. ‘flaske’ flaskui flaskut
flynteri s. ’flyndre’ flynterii
flyyi s. ’fly’ flyyii flyyilä flyyissä, ks. lentolaiva
fläski s. ’flesk’ (syn. läski)
formata v. ’forme’ formathaan
frahđata v. ’frakte’ frahtaama frahtaamhaan (syn. kuljettaat)
frakki s. ’frakk’
franska s. ’fransk språk’ franskan kieli
freistata v. ’prøve’ freistaa freistaama freistais freistanu freistattu
frouva s. ’frue’ frouvat frouvan
frukti s. ’frukt’ fruktiista
fröökynä s. ’fröken’ fröökynänä
funteerata v. ’tenke, fundere’ (syn. hunteerata)
fylkki s. ’fylke’ fylkkii
färi s. ’farve’
färinen adj. eri färissii ’av forskjellige farver’ färisiksi
fästi s. ‘fest’ fästhiin fästissä (syn. piđot)
geeni s. ’gen’
geenisekoitus s. ’genblanding’
graadi s. ’grad’ graadii graadissa
gramma s. ’gram’ grammaa
grammatiikki s. ’grammatikk’ grammatiikkii grammatiikin grammatiikit
grillata s. ’grille’ grillattu
haamu s. ’(gramm.) form; skikkelse; spøkelse’ haamui
haiju s. ’lukt, duft’
haikata v. ’haike’ haikkaama
haista v. ’lukte (intr.)’ haissee
hakata v. ’hugge; slå’ hakkas hakathiin hakattuu hakkais
hakemamatka s. ’en tur for å hente noe’
hakkeet v. ’leite etter’ haje hakemhaan hakkee hajema hakevan
halkaista v. ’kløyve, dele i to’ halkaisthaan
hallitusherra s. ’myndighet’ hallitusherrat hallitusherroile
halu s. ‘lyst’
haluta v. ’ha lyst til, ville, ønske’ halluisin halluisit halluisitta halluu halluuma halluun halluut (~ haluat) halluutta halus halusin halunu haluthiin halluis halluisimma haluthaan halunheen haluttu
hamet s. ’skjørt’
hamina s. ’havn’ haminat
hammas s. ’tann’ hamphaat hamphaita hamphaitten
hankastaat v. tr. ’henge (opp)’ henkastat
hantuuki s. ’håndkle’
hapantaikina s. ’surdeig’ hapantaikinaa hapantaikinalla hapantaikinasta
harja s. ‘møne, takrygg; børste, kost’ harjan
harmaaja adj. ’grå’ harmaajat
harttii s. ’skuldre’ harttiit
hattu s. ’hatt’ hatun hatunki
hauđata v. ’begrave’ hauđathiin
haukka s. ’gjesp; hauk’
hauska adj. ’morsom, artig, trivelig’ hauskat
hauttoonttuut v. ’trekke, modnes (om mat)’ hauttoontunheet
havaita v. ’oppdage, merke’ havaittee havaittemma
havattuut v. ‘våkne til, skvette til’ havattuu
heh interj.
heiluttaat v. ’vifte’ heiluttaa
heiluut v. ’svinge, vaie; svaie’ heilui heiluthaan heiluu
heittäät v. ’slutte’ heittäkkää heitä heittäny
helikopteri s. ‘helikopter’ helikopterissa
helpompi adj. ’lettere’ (komp. av helppo)
helposti adv. ’lett’
helppo adj. ’lett’
hengata v. trans. / intrans. ’henge’ henkkaa henkas henkkais
hengestyyt v. ’bli åndpusten’ hengestynheenä
henki s. ’liv’ hengen
hera s. ’myse’ herasta herat
hermostuut v. ’bli nervös’ hermostuthiin
hernet s. ’ert’ hernheitä
herra s. ’herre’ herroin herran herroila herrat herrhaan
herraton adj. ’herrelös’ Voi herraton aika! ’Du store min tid!, Gud bevare!’
hersku s. ‘godbit, delikatesse’ herskui herskut herskulta herskuu
het pron. ’de’ heiđän ~ heän heile heilä heistä heiđät heihiin heitä
heti adv. ’snart, straks’
hetki s. ’stund’ hetken
hevoinen s. ’hest’ hevoisella hevoisellaki hevosella
hiđas adj. ’langsom, treg’
hieta s. ’sand’ hieđala
hietalaattii s. ’sandgulv’ hietalaattii
hihđata v. ’gå på ski’ hihđathaan hihtaa hihtaisit hihtasit hihtas
hiiri s. ‘mus’ hiiren hiirii
hiljain adv. ’sent; stille’
hiljainen adj. ’sen’
hiljastuut v. ’bli forsinket’ hiljastunnu
hiljemin adv. ’senere’ (komp. av hiljain)
hilla s. ’multebær’ hilloi hilloin
hillamaa s. ’multeland’ hillamaina
hirmu adv. ’veldig, meget’
hirmuinen adj. ’veldig stor, enorm’
hirmuinen adv. ’veldig, forferdelig’ (se syn. hirmuisen)
hirmuisen adv. ’veldig, forferdelig’ hirmuisen paljon ’veldig mye’ (jf. hirmuisesti)
hirmuisesti adv. ’veldig, forferdelig’ (gf. hirmuisen)
hirsi s. ’tømmer’ hirtheen mennä hirtheen ’henge seg’
hirsihuonet s. ’tømmerhus’ hirsihuonheesta hirsihuonheissa
hirttämätouvi s. ’hengingstau’
hirttäät v. ’henge (en person)’
hirvee adj. ’forferdelig’ hirveetäki
hirveempi adj. ’forferdeligere’ (kom. av hirvee) hirveemppää
histooria s. ’historie’ histoorian histooriasta histooriaa
histoorialinen adj. ’historisk’ histoorialiset
hithaamin adv. ‘saktere’
hoi intej.
hoikka adj. ‘slank, tynn’ hoikat hoikkii
hoksata v. ’komme på, finne på/ut’ hoksaama hoksanu
hollantilainen adj. ’hollendsk’
hollantilainen s. ’hollender’ hollantilaisen
hollipaikka s. ’holdeplass’
homma s. ’jobb, arbeid’ hommaa hommat hommhiin hommasta hommissa hommii
hoppeevana s. ’sølvbelte’ hoppeevanana
hoppu s. ’hast, travelthet’ minula oon hoppu ’jeg har det travelt’
hoppuruokkaa s. ’ferdigmat’
hopusti adv. ’fort, i full fart’ minula oon hoppu
hourata v. ’tulle’ houraa houraamasta houran houraat
housut s. pl. ’bukse’
hoviherra s. ’hoffmann’
huh interj.
huiii interj.
huivi s. ’tørkle, skjerf, sjal’ huivit
hukka s. ’ulv’
hullu adj. ’gal’ hullut hulluista hulluu
hulluin adj. (komp. av hullu) ‘galest’
hullumpi adj. ’galere’ hullumaksi
hunteeraaminen s. ‘tenking, det man skal tenke på’ hunteeraamista hunteeramhaan hunteerannu
hunteerata v. ’tenke, fundere’ (syn. hunteerata) hunteeraamassa hunteerata hunteeraa hunteeraamhaan hunteerannu
huoliit v. ‘ville ha’ huolii
huomata v. ’oppdage, legge merke til’ huomaa huomaavan huomanheet huomaisimma huomaisitta huomasitta huomanu
huomena adv. ’i morgen’
huomhaatus s. ’merknad’
huonet s. ’hus’ huonheesheen huonheessa huonheet huonheissa huonheita huonheen
huono adj. ’dårlig’ huonona huonoo
huonompi adj. (komp. av huono) ‘dårligere’ huonomaksi
huora s. ’hore’ huoran
hups interj. ‘vips’
hurja adj. ‘vill’
huuđela v. (frekv.) ’rope’ huutelee huuđelhaan
huuli s. ’leppe’ huulet
huuto s. ’rop’
huuttaat v. ’rope’ huuđa huuđethaan huuđethiin huuttaa
hyksi s. ’(et) hår (på hudet)’ hykset hyksii
hyljet s. ’sel’ hyljettä
hymmyilä v. ’smile’ hymmyilee hymmyili hymmyilemhään (syn. muijoila)
hypätä v. ’hoppe’ hyppäis hyppäs hyppääkkää
hys interj.
hyvin adv. ’bra ; meget’ (ks. adv. hyvästi)
hyvä adj. ’god, bra’ hyvvii hyvvää hyväle hyvän hyvät hyvältä hyvälä hyvänä
hyvämuistoinen adj. ‘med god hukommelse’
hyvästi interj. ’farvel, adjø, ha det bra’ hyvästit
hyvästi adv. ’bra’ (syn. hyvin)
hyyssä s. ’hyse’ hyyssää (syn. tioso, juuso)
häh interj. ’hæ’
häikäistä v. ‘blende’ häikäissee
hämet s. ’språket i Tavastland’ hämettä
hämmästyyt v. ’bli overrasket’ hämmästynheet hämmästynheen hämmästynny hämmästynheiltä
hämärä s. ’halvmørk’ hämärässä
hän pron. ’han, hun’ hänele hänelä hänen hänenki hänestä häntä häneltä
härkkiit v. ‘bli øksen’ härki
härkä s. ’okse; kjørerein’
hätä s. ’nød’ hättää
hävittäät v. ’ødelegge’ hävitethiin hävitti hävittää
hävitä v. ’drukne; bli borte’ hävis häviny hävvii hävviimässä hävittäis
häyttyyt v. ’måtte, være nødt til’ häyđyin häyđymä häyđyn häytyisimmä häyđythään häytyi häyđyt häytyisin häytyis häytyisit häyttyy häytyny (syn. häättyyt)
häämöttäät v. ‘skimtes’ häämöttää
häärätä v. ’styre, ståke’ häärää
häättyyt v. ’måtte, være nødt til’ hääđyn, häätyi
höristellä v. ’spisse ører’ höristelhään höristellä korvii
höystö s. ’gjødsel’
idee s. ’idé’
identiteetti s. ’identitet’ identiteetin
ihana adv. ’deilig, nydelig’ Ihanaa
ihaniin adj. (superl. av ihana) ’nydeligst’ ihanimppii
ihhaila v. ’beundre’ ihhailehan ihhailemhaan
ihmet s. ’under, mirakel’ ihmettä ihmheessä ihmheen
ihmetellä v. ’undre’ (syn. kummastella) ihmetelhään ihmettele ihmettelet ihmettelisimmä ihmettelin ihmettellee ihmettelimä
ihminen s. ’menneske’ ihmisen ihmiset ihmisille ihmissii ihmisten ihmistä ihmiselle ihmiset ihmisistä ihmisillä ihmisiltä ihmisinä
ihmisjoukko s. ’folkemengde’ ihmisjoukkhoon
ihmisraito s. ’menneskerekke’ ihmisraiđon
ihmistokka s. ’menneskeflokk’
iho s. ’(menneske)hud’
ikinä adv. ’noensinne’
ikuinen adj. ’evig’ ikuisessa
ikäinen adj. (av aldern) vuođen ikäinen ’ett år gammel’
ilma s. ’luft; vär’ ilmala ilmhaan ilman
ilmalaiva s. ‘luftskip’ ilmalaivasssa
ilman adv. ’gratis; vel’
ilman prep. ’uten’
ilmaraito s. ’lufttog’ (ES) ilmaraiđosta ilmaraiđola ilmaraiđon
ilmestyyt v. ’dukke opp’ ilmestyy
ilo s. ’glede’ ilon
iloinen adj. ’glad’ iloiset
iloisempi adj. ’gladere’ (komp. av iloinen) iloisemmalta
iloisesti adv. ’gledelig’
ilta s. ’kveld’ iltana illan
iltapäivä s. ’ettermiddag’ iltapäivänä
inhota v. ’avsky, forakte’ inhoon
interesantti adj. ’interesant’ interesantista
interesseerata v. ’ineteressere’ interesseerattui
internaatti s. ‘internat’ internaatin internaatissa
into s. ’iver’ innossa
intressi s. ’interesse’ intressistä
iskeet v. ’slå’ iskeet valkkeeta ’lyne’
iso adj. ’stor’ ison isot isossa isole issoi issoo
isompi adj. ’större’ (komp. av iso) isomassa isoman isomalle
issoin adj. (superl. av iso) ‘ størst’ issoiman
istuut v. ’sitte’ istu istukkaa istuma istuthaan istuu istuisimma istunheet istui istumassa istunu istumhaan
isä s. ’far’ isän
isäntä s. ’ektemann; husbonde’ isäniitten
itaalia s. ’italiensk språk’ itaalian kieli
itaalialainen s./adj. ’italianer; italiensk’ itaalialaista
itkeet v. ’gråte’ (syn. parkkuut) itkekkää itkee itkemä itkethään itketty
itku s. ’gråt’
itte indef.pron. ’selv’ ittele ittelä
itte refl.pron. ’seg selv’ itteni (sg. 1. p.) ittesti (sg. 2. p.) ittensä (sg./pl. 3. p.) itteemä (pl. 2. p.) itteensä (sg./pl. 3. p.) ittelensä (sg./pl. 3. p)
ittenäinen adj. ’selvstendig’
ittäät v. ’dukke opp, komme til syne’ ittää itämhään iđethään
iänkaikkisesti adv. ’for evig’
ja konj. ’og’ jaa niin ’ja vel’
jaa interj. jaa niin ’ja vel’
jaha interj. ‘jaha’
jakaminen s. ’deling’ jakamisesta
jakkaat s. ’dele, dele ut’
jaksaat v. ’orke’ jaksa jaksaa jaksanu
jalka s. ’fot, ben’ jalassa jalat jalkkaa jaloissa jaloista
jalkaneuvo s. ’fottøy’
jano s. ’tørst’ janhoon minula oon jano ’jeg er tørst’
janturi s. ’døgn’ janturin
januaarikuu s. ’januar’ januaarikuun
jatkata v. trans. ’fortsette’ jatkaa jatkaamhaan
jatkokoulu s. ‘videregående skole’ jatkokoulussa
jatkuut v. intrans. ’fortsette’ jatkuu
jauhaat v. ’male’ jauhethaan
jauho s. ’mel’ jauhoi jauhot jauhoo
jo adv. ’allerede’ joko jokos
joka pron. (ubøyelig) ’hver’
joka pron. ’som’ joila joitten jokka jolla jonka jossa joissa jolle joita jota josta
jokainen pron. ’hver’ jokaisella
joki s. ’elv’ jokkee joven jovessa jovesta jokheen
jokivarsi s. ’området langs elva’ jokivarressa jokivartta
joku pron. ’noen’ jokku jossaki jotaki johoonki jollaki jostaki jotaki jonkun
jonkulainen proadj. ’en/et slags’ jonkulaiset
joo adv. ’ja’ joo vain ’jo da, selvfølgelig’
jos konj. ’hvis, om’
joskus adv. ’av og til, iblant’ (syn. muutamisti)
joukko s. ’gruppe, flokk’ (jf. roikka) joukkhoon joukon joukole joukossa
jouluevankeeliumi s. ’juleevangelium’ jouluevankeeliumin
jouluskenkki s. ’julegave’ jouluskenkin
joulut s. (pluralis tantum) ’jul’ joului jouluin
journalisti s. ’journalist’ journalistiita
jouttaava ks. joutava
joutava adj. ‘unødvendig, unyttig’ joutavaa joutaviita
jouttuut v. ’havne’ jouđuima jouđutta joutunu joutunu joutukhoot joutui jouđuthiin
jovensuu s. ’elvemunning’ jovensuussa
juhanes s. ‘sankthans’ juhaneksena
jumala s. ’gud’ Jumalan Jumalalle
jumalanpalvelus s. ’gudstjeneste’ jumalanpalveluksessa
juođa v. ’drikke’ joi ~ juoi juoma juodhaan joisima ~ juoisima juomatta juomhaan juotu
juoma s. ‘drikke(vare)’ juomaa juomat
juomu s. ’syre(gress)’ juomuu
juosta v. ’springe, løpe’ juoksee juosthaan
justhiin adv. ’akkurat, nettopp’
juttaat v. ’ferdes’ juđin juđit
juulikuu s. ’juli’
juunikuu s. ’juni’
juuri adv. ’akkurat; så vidt’’
juuri s. ’rot (: røtter)’ juuret
juurikaali s. ’kålrot’ juurikaalii
juuso s. ‘hyse’ (syn. hyyssä, tiuso)
juusto s. ’ost’ juuston juustoo
juustoainet s. ’ostemasse’ juustoainetta juustoainheen
juustolokki s. ’osteform (der ostemassen får renne ferdig)’ juustolokkhiin juustolokkii
juustonjuoksuttaaja s. ’løype’ juustonjuoksuttaajan juustonjuoksuttajjaa
jyristä v. ’tordne, brake, dundre’ jyrisee
jyvä s. ’korn’ jyvvää
jyvänviljominen s. ’korndyrking’ jyvänviljomista
jäljele adv. ’igjen’ jääđä jäljele ’bli igjen’
jälkhiin adv. ’etterpå’
jälkhiin postp. ’etter’
jälkilämpö s. ’ettervarme’ jälkilämmössä
jälkipolvi s. ’etterkommende generasjon’ jälkipolvet jälkipolvile
jänkkä s. ’myr’ jänkkii jänkät jänkkhään
jännittyyt v. ’bli spent’ jännittynheet
jännittäävä adj. ’spennende’ jännittäävää
jännittäät v. ’være spent’ minnuu jännittää ’jeg er spent’
järjestö s. ’organisasjon’ (syn. organisasioni) järjestön
järvi s. ’vann, innsjø’ järvissä
järviahven s. ’abborre’ järviahvenii (ks. myös ahven)
jäsen s. ’medlem; lem’ jäsenii
jättäät v. ’forlate’
jää s. ’is’ jään jäässä jäätä jääle
jääđä v. ’bli (igjen), forbli’ jäi jää jääkkää jäät jäit jääđhään jäänny (ES) jääny jääthiin
jähtyyt v. ’kjølne, bli kald’ jähtyi jähtymhään jähtyy
jäähyvästit s. ’avskjed’
jääri s. ’gjær’ jäärii jäärin jäärittäki
kaamos s. ‘mørketid’
kaappi s. ’skap’ kaapit kaappii
kaara s. ’trau, kar, beholder’ kaarassa kaaroi
kaarnet s. ’krøkebær’ kaarnheita
kaarnetmehu s. ’krøkebærsaft’ kaarnetmehhuu
kaarnetpuuro s. ’krøkebærgrøt’
kaarttaat v. ‘svinge, bøye av’ kaarama kaarttaa
kaattaat v. ‘felle, helle’ kaatanu kaađa kaađatta kaađethaan
kaattuut v. ‘falle, kantre, tippe’ kaatui
kaava s. ’mønster, modell’ kaavan
kađota v. ’forsvinne’ katois
kaffeli s. ’kaffel’ kaffeliita kaffelilla kaffelit
kaffi s. ’kaffe’ kaffii kaffhiin kaffin kaffissa
kaffijuusto s. ’kaffeost’ kaffijuuston kaffijuustoo
kaffikattila s. ’kaffekjel’ kaffikattilaa
kaffikello s. ’kaffeklokke’
kaffikuppi s. ’kaffekopp’ kaffikuppii
kaffipöytä s. ‘kaffebord’
kahđeksantoistasađan-luku s. ’1800-tallet’ kaheksentoistasađan-luvula
kahđeksen kard. ’åtte’
kahđeksentoista kard. ’atten’
kahđeksentoistasattaa kard. ’1800’
kahđekses ord. ‘åttende’
kahđeksestoista ord. ’attende’
kahđenkartainen adj. ’kahđenkertaiseksi
kahđestoista ord. ’tolvte’
kaikenlainen pron. ’allslags’ kaikenlaista kaikenlaissii
kaikki pron. ’all, alle’ kaiken kaikile kaikissa kaikkiin kaikila kaikesta kaikista kaikkii kaikkee kaikessa
kaikkiin adv. ‘aller’
kaikkivalttias adj. ‘allmektig’ kaikkivalttiasheen
kaiku s. ’ekko’
kaima s. ’navnebror, søster’ kaimala kaimat kaimoista
kainalo s. ’armhule’ kainalossa ’under armen’ kainalhoon
kainu s. kainun kieli ’kvensk språk’ kainun kainuu kainuksi
kainulainen s. ’kven’; adj. ’kvensk’ kainulaisela kainulaisesta kainulaiset kainulaisila kainulaisista kainulaissii kainulaista kainulaisten kainulaisen kainulaisiksi kainulaisile kainulaisessa
kainulaislapsi s. ’kvensk barn’ kainulaislapsile
kainulaisperet s. ’kvensk familie’
kainulaisporvari s. ’kvenborger’ kainulaisporvariitten kainulaisporvarit
kainunkakko s. ’kvensl kake’ kainunkakon
kainunkielinen adj. ’kvenskspråklig’ kainunkielisen
kainunleipä s. ’kvensk brød’ kainunleivissä
kaitainen adj. ’smal’ kaitaisen
kaivaat v. ’grave’ kaivamaa kaivamhaan
kajastaat v. ’skimte’ kajastaa
kajava s. ’måse’ kajavat kajaviita
kakko s. ‘kake’ kakkoo kakot kakkoi kakoiksi kakon
kaks kard. se kaksi
kaksi kard. ’to’ kahđen kahđesta kahđele kahtheen kahđet
kaksiksymmentä kard. ’tyve’ kahtheenkymmentheen
kaksitoista kard. ’tolv’
kala s. ’fisk’ kallaa kalan kalat kalloi
kalakakko s. ’fiskekake’ kalakakkoi kalakakkoo kalakakot
kalakukko s. ’fiskehane (en slags fiskebrød)’ kalakukkoo kalakukossa
kalaleipä s. ’kalaleipä’
kalanloput pl. ’plukkfisk’ kalanloppui
kalanpala s. ’fiskebit’ kalanpalat
kalapruuki s. ’fiskebruk’ kalapruukhiin
kalastaat v. ’fiske’ (syn. pyyttäät kallaa) kalastamassa
kaljamaa s. ‘hålke’
kalju adj. ’skallet’
kaljupäinen adj. ’skallet’ kaljupäisestä
kalossi s. ’kalosje’ kalossit
kalttii s. ’kilde (vann og litteratur-)’ kalttiissa kalttiita
kalu s. ’vare’ (syn. tavara)
kamala adj. ’forferdelig’ kamalan
kamari s. ’kammer’ kamarhiin
kamera s. ’kamera’ kamerat
kana s. ’høne’ kannoi kanan
kandidaatti s. ’kandidat’ kandiđaatiksi
kaneli s. ’kanel’ kanelii
kangas s. ’tøy, stogg, lerret’ kankhaan kankhaassa
kannattaat v. ’lønne seg’ kannata
kans adv. ’også’ (syn. kansa)
kans postp. ’med’ (syn. kansa)
kansa s. ’folk’ kanssaa kansan kansat
kansa adv. ’også’ (syn. kans)
kansa postp. ’med’ (syn. kans)
kansakoulu s. ’folkeskole’ kansakoulun
kansankulttuuri s. ’folkekultur’ kansankulttuurin
kansi s. ’lokk’ kannen
kanttaat v. ‘bære; kalve, lamme osv.’ kantoi
kapina s. ’opprør’ kapinasta
kapitteli s. ’kapittel’ kapittelissa
kappalet s. ’stykke, bit’ kappalheesheen kappalheet
kapusta s. ’øse, sleiv’ (syn. kauha) kapustalla kapustan
karaffi s. ’kareffel’ karaffii
karfuu s. ’bjørn’ (syn. karhu
karhu s. ’bjørn’ karhuki (syn. karfuu)
karhunpesäkuoppa s. ’bjørnehi’
karitta s. ’lam’ karittan
karjala s. ’karelsk språk’ karjalaa
karkkee s. ’høyåker’ karkkeet karkkeista
kartano s. ’storgård, et stort hus’ kartanon kartanossa
kartta s. ’kart’ kartassa kartan
karvalakki s. ’pelslue’ karvalakit
kasa s. ’haug’
kasetti s. ’kasett’ kasettii
kassuuttaat v. kassuuttaat ylös ‘oppfostre, avle’ kassuutti
kasterooii s. ’kasserolle’ kasterollissa kasterooliita kasteroolin
kasuta v. ’vokse’ kassuu kasuis kasus kasunu
kataja s. ’einebusk’
katajanmarja s. ’einebær’
katedraalikoulu s. ’katedralskole’ katedraalikoulhuun
Katekismus s. ’Katekismus’ Katekismusta (ks. syn. Klaarikka)
kattela v. ’se på’ kattelemma kattelehan katteli kattelee kattelen kattelee
katto s. ’tak’ katon katossa katthoon kattoo kattokkaa katola
kattokruunu s. ’takkrone’ kattokruunuissa
kattoot v. ’se på’ kattokkaa kattoma katto kattot kattothaan katto kattomhaan kattonu kattoo kattottunna kattotta kattoisimma kattonheet kattomassa
kattoskella v. ’se på (frekv.)’ kattoskelehanko
katu s. ’gate’ kattuu
katunäkö s. ‘gatelys’ katunäkköi
kauha s. ’øse, sleiv’ (syn. kapusta) kauhan
kauhee adj. ’forferdelig’ kauheeta kauheen kauheet kauheita
kauheempi adj. ’forferdeligere’ (komp. av kauhee)
kauheen part. ’forferdelig’
kauhistus s. ägru, skrekk’ kauhistusta
kaukainen adj. ’fjern’ kaukaisesta
kaukana adv. ’langt borte’
kaukkaa adv. ’langt bortefra’
kauko-ohjaaja s. ’fjernkontroll’ kauko-ohjaaja
kaula s. ’hals’ kaulassa kaulhaaanki
kaulus s. ’krage’
kaunheus s. ’skjønnhet’ kaunheutta
kaunhiimpi adj. (kom. av kaunis) ‘vakrere’
kaunhiin part. kaunhiin punainen ’av vakker rød farve’
kaunhiisti adv. ’pent’
kaunis adj. ’vakker, pen’ kaunhiisti kaunista kaunhiin kaunhiina kaunhiissa kaunhiit kaunhiita kaunhiiksi
kaupata v. ’drive handel’ kaupathiin kauppaamassa
kauppa s. ’butikk’ kaupan
kauppamies s. ’(mannlig) handelsmann, kjøpmann’ (vrt. kauppias) kauppamiehelä kauppamiehen kauppamiehet kauppamiehile
kauppias s. ’handelsmann, kjøpmann’ (vrt. kauppamies) kauppihaita
kaupunki s. ’by’ kaupungissa kaupungiitten kaupungin
kaura s. ’havre’
kautta postp. ‘via’
kauvemaksi adv. ’lengere bort’
kauvempana adv. ’lengere borte’
kauvemppaa adv. ’lengere bortefra’
kauvoimin adv. ’lengere (om tid)’
kauvoin adv. ’lenge’
kaveri s. ‘kamerat’kaverin
kehđata v. ’gidde, orke’ (syn. viittiit)
keisari s. ’keiser’ keisarille
keittokirja s. ’kokebok’
keittokirjanen s. ’en liten kokebok’
keittäminen s. ’koking’ keittämisheen
keittäät v. trans. ’koke’ keitetty keitethiin keitethään keitettyy keitetyitä keittämhään keitetyn keittäny keitä
kekkä pron. ks. kuka (syn. kukka) keitä
kello s. ’klokke’ kello oon kahđeksen ’klokka er åtte’
keltainen adj. ’gul’ keltaisen keltaissii
kelvata v. ’duge’ kelppaa (~ kelpaa) kelvanu
kenkä s. ’sko’ kengät kenkkii
kenkäheinä s. ’sennagras’ kenkäheinää
kenttä s. ’slette, eng; midlertidig boplass’ kentälä kentäle
keppi s. ’kjepp, pinne’ kepilä kepin
kepponen s. ’lunge’ kepposet
keritä v. ’rekke, ha tid til; bli ferdig’ kerkisin kerkisit kerkkii kerkkiimä keriny kerkis keritty (vrt. minula oon tillaa ’jeg har tid’)
kerta s. ’gang’ kerrala kerran kerttaa kerroila
keskele postpos./prepos. ’midt i/på (til)’
keskelä postpos./prepos. ’midt i/på’
keskiaika s. ’middelalderen’ keskiaijalaki
keski-ikäinen adj. ’middelaldrende’ keski-ikäisestä
keskikoulu s. ’middelskole’ keskikoulhuun
keskipaikka s. ’sentrum’ keskipaikan keskipaikassa
keskipäivä s. ’middag (tidspunkt oh måltid)’ keskipäivää
keskiviikko s. ’onsdag’ keskiviikkona
keskiväli s. ’midten’
kestäät v. ’holde (ut); vare’ se kesti kauvoin ’det tok lang tid’ kestäny kesti kestää
kesä s. ’sommer’ kessää kesälä kesänä
kesäsija s. ’sommerboplass; seter’ kesäsijat
kettu s. ’rev’
kevvee adj. ’lett (ikke tung)’ kevveitä
kevveesti adv. ’lett’
kevveestisuolattu adj. ’lettsaltet’ kevveestisuolattuu
kevät s. ’vår’ kevväilä kevätki
ki enklit ’også’ mieki tulen myötä ’jeg blir også med’
kiehattaat intr. v. ’koke (fort, en gang)’
kiehuut intr. ’koke’ kiehumhaan
kieli s. ’tunge; språk’ kieltä kielelä kieleksi kielen kielii kielilä kielestä kielet kielheen kielele
kielimestari s. ‘språkmester, språkinformant’
kielisota s. ’språkstrid’
kielttäät v. ’nekte, forby’ kieletty kielttää kieltänheet
kierelä v. ’slingre, sirkle, gå rundt’ kiertelee kierteli kiertelemhään
kiikkuut v. ’klatre’ kiikkuu kiikuma kiikuthaan kiikkumassa kiikkumhaan
kiilelä v. ‘glinse, skinne’ kiiltelee
kiilttäät v. ’glinse. skinne’ kiilttävänä
kiini prep. ’inntil, fast’, adv. ’fast’
kiitos s. ’takk’ kiitoksii
kiittäät v. ’takke’ kiitämä
kiivu s. ’skive’
killata v. ‘orke’ killaa killaan
kilo s. ’kilo(gram)’ killoo
kilomeetteri s. ‘kilometer’ kilomeetterii
kinkku s. ’skinke’ kinkkuu (~ kinkkua)
kippari s. ’skipper’ kippariita kipparina
kipparisuku s. ’skipperslekt’ kipparisuvut
kippee adj. ’syk’ kippeeksi kippeetä
kiristys s. ’gnissel’
kirja s. ’bok’ kirjoissa kirjassa kirjaa kirjan
kirjaava adj. ’fargerik, brokete, med mange farver’
kirjailiija s. ’forfatter’ kirjailiijan
kirjakaappi s. ’bokreol’
kirjakieli s. ’skriftspråk’ kirjakieltä
kirjasuomi s. ’finsk skriftspråk’ kirjasuomesta
kirjoittaaja ks. kirjoittaja
kirjoittaja s. ’skribent, skriver’ kirjoittaajasta
kirjoittaat v. kirjoittaat ylös ’opptegne, skrive ned’ ylöskirjoittamat
kirjoittaat v. ’skrive’ kirjoitethiin kirjoitettu kirjoittannu kirjoitti kirjoitin kirjoittiki kirjoittama kirjoittamasta kirjoittaisit kirjoittaa kirjoittamhaan kirjoittanheet kirjoitethaan kirjoittamassa
kirjoitus s. ’skrift, tekst, skriftstykke, skriving’ kirjoitukset
kirjoituspöytä s. ’skrivebord’ kirjoituspöyđälä kirjoituspöyđän
kirkas adj. ’klar’ kirkkhaalta kirkkhaat
kirkkhaampi adj. (komp. av kirkas) ‘klarere’ kirkkhaamppaa
kirkkhaasti adv. ’klart’
kirkko s. ’kirke’ kirkon kirkossa kirkosta
kirkko s. ’kirke’ kirkossa
kirkkodepartementti s. ’kirkedepartement’ kirkkođepartementille
kirkkomaa s. ’kirkegård’ kirkkomaale kirkkomaahan
kirkkoväki s. ’kirkegjengere, de som er/går i kirka’ kirkkoväjestä kirkkoväkkee
kirves s. ‘øks’ kirvheen kirvheestä
kissa s. ’katt’ kissale
kiusata v. ’plage’ kiusas kiussaa kiussais
kivi s. ’stein’ kivvee kivelä
kivipahta s. ‘steinberg’ kivipahđassa
Klaarikka s. ’Katekismus’ (syn. Katekismus)
klapata v. ’klappe’ klappaa
klasi s. ’vindu; glass’ klassii klashiin klasin klasista klasiista klasila klasit
klasireikä s. ’vindusåpning’ klasireiät
klikata v. ’klikke’ klikkaa
klupu s. ’klubbe’ klupun
kläpinvahti s. ’barnevakt’ kläpinvahtina
kläppi s. ’barn’ kläppii kläpit kläpiile
knappi s. ’knapp’ knappii knapiista knapista knapin
ko konj. ’da, når, enn, som’
kohđalta postp. ‘hos’
kohđata v. ’möte, treffe’ kohtaamhaan (syn. kohđatella)
kohđatella v. ’møte, treffe’ kohđattelema kohđattelin kohđatellu kohđattelemassa kohđattelemhaan
kohđi prep. ’mot’ (syn. kohti)
kohta adv. ’nesten’ (syn. melkkein)
kohta s. ’sted, plass, punkt’ kohthaan kohđala
kohti prep. ’mot’ (syn. kohti)
koiju s. ’bjørk’ (syn. koivu)
koipinahka s. äleggskinn’ koipinahasta
koira s. ’hund’ koiran koirat koirile
koitela v. ’prøve’ koitelkkaa
koivu s. ’bjørk’ koivuu (syn. koiju)
kokhoonpano s. ’samling (f. eks. i en bok)’ kokhoonpanosta
kokkeet v. ’oppleve’ kokenu
kokkoominen s. (inn)samling’ kokkoomista
kokkoonttuut v. ‘samle seg’ kokkoontunheet
kokkous s. ’møte’ kokkouksessa
koko pron. ’hel’
koko adv. ’nesten; ganske’
kokoinen adj. viiđen pennin kokoinen ’fem øre stor, stor som en femøring’ kokoissii
kokonainen adj. ’hel’ kokonaisen
kokonhansa adv. ’helt, helt og holdent, fullstendig’
kollekti s. ’kollekt’ kollektit
koleraapis s. ’kålråt’ (syn. juurikaali) koleraapista
kolmas ord. ’tredje’ kolmanesta kolmatta
kolme kard. ’tre’ kolmheen
kolmekymmentä kard. ’tredve’ kolmenkymmenen
kolmetoista kard. ’tretten’
kommee adj. ’staselig, flott, prektig’
kommunisti s. ’kommunist’
komppanii s. ’kompani’ komppaniille komppaniin
konferansi s. ’konferense’ konferansissa konferansista
konkursi s. ’konkurs’ konkurshiin
konsti s. ‘råd, middel, utvei’ konstit
konstihöystö s. ’kunstgjødsel’
kopina s. ’klapring’ kopinaa
kopistaat v. ’banke på’ kopistamma
korjhuun adv. kovota korjhuun ’samle inn, ta i bevaring’
korkkee adj. ’høy’ korkkeet korkkeita
korkkeekoulu s. ’høyskole’ korkkeekoulussa
korkkein adj. (superl. av korkkee) ’den høyeste’ korkkeimalle korkkeiman
korree adj. ’pen, nett’ korreena
korreus s. ’skjønnhet, herlighet’ korreutta
korva s. ’øre; stryk i en elv (der strømmen snur seg)’ korvat korvii
koska proadv. ’når’; konj. ’fordi’
koskettaat v. ’røre, berøre’ koskettaa
koskhaan proadv. ei koskhaan ’aldri’
koski s. ’foss, stryk’ koskessa kosket
koti s. ’hjem’ kothiin ’hjem’ kotona ’hjemme’ kottoo ’hjemifra’ kottii
kotikaupunki s. ’hjemmeby’ kotikaupunkhiin
kotipaikka s. ‘hjemsted’ kotipaikasta
kotitalo s. ‘hjemgård’ kotitalon
kotoinen adj. ’hjemkoselig’
kotonakuđottu adj. ’hjemmevevd’
koulu s. ’skole’ koului koulussa koulusta kouluu käyđä kouluu ’gå på skole’ koulhuun
koulufröökynä s. ’skolefröken, lärerinne’ koulufröökynän
koulukläppi s. ’skolebarn’ koulukläpit
koulumies s. ’lärer (mannlig)’ koulumiehenä
koulupoika s. ’skolegutt’
koura s. ’neve, hånd’
kouralinen s. ’håndfull’
koutokeinolainen s. ’Koutokeino-væring’ koutokeinolaiset
kova adj. ’hård, sterk, stiv’ kovat kovala kovvaa
kovasää s. ’uvär’
kovempi adj. ’hardere’ (komp. av kova)
kovin adv. ’svært; sterkt’
kovossa adv. ’samlet (på et sted)’
kovota v. ’samle’ kovotuksi kokkoomassa kovonu kovottu kovothiin kovothaan
krampuohi s. ’butikk, krambod’, syn. kauppa krampuohii krampuohin
kranni s. ’nabo’
kranni s. ’nabo’kranniista krannit krannissa
krannikset s. pl. ’naboer (i forhold til hverandre)
krannimaa s. ’naboland’ krannimaissa
kravatti s. ’slips’ kravatin
kravi s. ’grøft’
kreftä s. ’kreft’ kreftän
kroppi s. ’kroppi’
krouvi adj. ’grov’ krouvii krouviista krouvila
kruunu s. ’krone; stat’ kruunun kruunui kruunuu kruunula
kruununtie s. ‘riksvei’ kruununteitä
kruuva s. ’gruve’ kruuvan kruuvassa kruuvasta kruuvat kruuvhaan
kruuvahomma s. ’gruvearbeid’ kruuvahommissa kruuvahommista
kruuvamies s. ‘mannlig gruvearbeider’
kruuvatyö s. ’gruvearbeid’
kuiskata v. ’hviske’ (på kvensk vanligere syn. viskutella) kuiskaan
kuitenkhaan adv. ei kuitenkhaan ’likevel ikke’
kuitenki adv. ’likevel; i hvert fall’
kuiva adj. ’tørr’ kuivaa
kuivaliha s. ’tørka kjøtt’ kuivaalihhaa
kuivata v. trans./intr. ’tørke’ kuivattu kuivattuu kuivaa kuivaamassa
kuivattaat v. trans. ’tørke’ (vrt. kuivata) kuivatethaan
kuka pron. ’hvem’ kukas kenen kenelä keneltä kenen kukka (syn. kekkä) keitä ei kukhaan kethään kenelekhään kenenkhään ‘ingen’
kukka s. ’blomster’ kukkaa kukkii
kukkatolppa s. ’pidestall’
kukkiit v. ’blomstre’
kukko s. ’hane’ kukon kukosta kukot
kuljettaat v. ’frakte’ (syn. frahđata) kuljetethiin
kulkkeet v. ’gå, ferdes’ kuljethiin kulkenu kulki kulkkee kuljethaan
kulkumies s. ’slusk’ kulkumiehet
kulkuneuvo s. ’kjøretøy, transportmiddel’ kulkuneuvoo kulkuneuvola kulkuneuvoikhaan
kulta s. ’gull; kjære (i tiltale)’ Pekka-kulta ’kjære Pekka’ (i teksten tornedalsk kultani ’min kjære’)
kulttuuri s. ’kultur’ kulttuurhiin kulttuurista kulttuurii kulttuurin
kulttuuri-ihminen s. ’kluturmenneske’ kulttuuri-ihmiset
kulttuuriteko s. ‘kulturgjerning’
kulttuurityö s. ’kulturarbeid’ kulttuurityötä
kuluttaat v. ‘slite, bruke opp’ kuluttannu
kumarttaat v. ‘bukke’ kumarttaa
kumma adj. ’rar’
kummalinen adj. ’underlig’ kummalista kummaliset
kummalisempi adj. (komp. av kummalinen) kummalisemppii
kummastella v. ’forundre’ (syn. ihmetellä) kummastelen kummastellu
kummasti adv. ’rart’
kummi s. ’kvinnelig fadder’ kummin
kummitus s. ‘spøkelse’ kummituksii
kumpi pron. ’hvem/hvilken av to’ kumman kumppaa kumppaakhaan kumppii
kumppani s. ’kamerat’ kumppanit
kuningas s. ’konge’ kuningasta kuninkhaale kuninkhaalta kuninkhaan
kunka pron. ’hvordan, på hvilken måte’
kuningatar s. đdronning’ kuningattarelta (syn. tronninki))
kunniakirja s. ‘æresdiplom’ kunniakirjan
kunnon part. ’skikkelig’
kuola v. ’dø’ kuoli kuolee kuolu kuolheena kuolemassa
kuolema s. ‘død’ kuoleman
kuolevainen s. ’dödelig’ kuolevaisten
kuolihaaksi adv. ’i hjel’
kuorata v. ‘følge etter’ kuoraama
kuori s. ’skall, skorpe, skrell’
kuoriit v. ’skrelle’ kuori kuorii
kuova s. ’sokk’ kuovat kuovii (vrt. sukka)
kuparikruuva s. ’koppergruve’ kuparikruuvasta kuparikruuvhaan
kuparimalmisuoni s. ’koppermalmåre’ kuparimalmisuonta
kuppi s. ‘kopp’ kupit kuppii
kurkkii s. ’bratt foss, vannfall’ kurkkiit
kurnaalimaito s. ’skummet melk’ kurnaalimaithoon kurnaalimaittoo
kursi s. ’kurs’
kusi s. ’piss, tiss’ minula oon kusihätä ’jeg har tisssetrang’
kusta v. ‘tisse’ kusen kusi
kuttuut v. ’invitere, be om å komme’ kuttuthiin kuttuin kuttui
kuu s. ‘måne’ kuuhun
kuu s. ’fettlag på kjøtt’ kuuta kuusta
kuuđentoistasađan-luku s. 1600-tallet kuuđentoistasađan-luvulta
kuuđes ord. ’sjette’
kuukausi s. ’måned’ kuukauđen kuukauđet kuukautta
kuula v. ’høre’ kuulheet kuulin kuulithan kuulkkaa kuulu kuulhaan kuule kuulemhaan kuulema kuulima
kuulema adv. ’som det fortelles’
kuulo s. ’hörsel’ pyssyyt kuulola’fölge med’
kuulostaat v. ’’høres’ kuulostaa hyvältä ’høres bra ut’
kuulu adj. ’berömd’
kuuluut v. ’høres; høre til’ kuuluu kuulu kuulumhaan kuuluthaan kuului
kuuma adj. ’het, varm’ kuumana kuumassa kuumhaan kuumina
kuumavesileipä s. ’varmtvannsbrød’ kuumavesileippää
kuumempi adj. (komp. av kuuma) ’varmere, hetere’
kuunela v. ’lytte, høre på’ kuunelu kuunnelhaan kuuntelemma kuuntele kuunteli kuuntelisit kuuntelee kuuntelemhaan kuuntelemma
kuurota v. ’støtte’ kuurota kuurothiin kuurtosko kuurtois kuurothaan
kuusi kard. ’seks’ kuutta kuuđen kuussii
kuusi s. ’gran’ kuusta kuusen kuussii
kuusikymmentä kard. ’seksti’
kuusitoista kard. ’seissen’
kuutama s. ‘måneskinn’ kuutamaa
kuva s. ’bilde’ kuvan kuvassa kuvvaa kuvvii kuvasta
kuvata ’skildre, beskrive’ kuvais kuvvaa kuvvaat
kuvvaus s. ’beskrivelse, skildring’ kuvvaukset kuvvauksii kuvvauksen
kvartti s. ’kvarter (15 minutter)’ kello oon kvartin yli kuusi ’klokken er kvart over seks’ kvartin
kveeniliitto s. ’kvenforbund’ kveeniliiton
kveeniyhđistys s. ’kvenforening’ kveeniyhđistyksen
kvääni s. ’kven’ kväänii
kyetä v. ’makte, greie, være i stand til’ kykene
kyllä adv. ’nok’, interj. ’ja’ kyllähän
kylmempi adj. (komp. av kylmä) ’kaldere’
kylmettyyt v. ’fryse’ kylmettynheenä kylmettynheet kylmettynheitä
kylmä adj. ’kald’ kylmhään kylmii kylmässä kylmää
kylrötteri s. ’gulrot’ kylrötterii kylrötterin
kyltti s. ’skilt’
kylvätä v. ’så’ kylväthiin
kylä s. ’bygd’ kyläki kylän kylhään kylissä kyllää kylässä kylästä olla kylässä ’väre på besök’ tulla kylhään ’komme på besök’ käydä kylässä ’besöke’ (vrt. kylästellä)
kyläinen s. ’en liten bygd’ kyläisen kyläläisistä
kyläläinen s. ’en som bor i en bygd, sambygding’ kyläläiset ’bygdefolk’
kylästellä v. ’besöke’ kylästelemhään kylästelemässä
kymmenen kard. ’ti’ kymmentä kymmeneltä met lähđemä kymmeneltä ’vi drar klokken ti’ kymmeniitä
kymmenes ord. ’tiende’
kynttilä s. ’stearinlys’ kynttilää kynttilän
kypsy adj. ’moden, ferdig’ kypsyksi kypsyt
kypsyyt v. ’modne, bli ferdig’
kyselä v. ’spørre’ kyseli kysele kyselemhään kyselhään
kyssyyt v. ’spørre’ kysyi kysymä kysyn kysythään kyssyy
kysymys s. ’spørsmål’ kysymyksistä
kyytti s. ’skyss’ kyytin kyytistä kyytthiin kyyttii
käristys s. ’matrett med stekte kjøttbiter, (finne)biff’ käristystä
kärsimätön adj. ’utålmodig’
käsi s. ’hånd’ käđet käđessä kässii käđelä käđen käđestä käsin käđestä pittäin ’trinn for trinn’
käsifuuni s. ’mobiltelefon’ käsifuunit
käsin adv. ’for hånd’; postp. ithään käsin ’østover’
käskeet v. ’gi ordre; kalle’ käskemhään käskethiin käskethään käski käsketty käske käskeny käsketyssä käsketystä käskee
käsky s. ’ordre’
käveli s. ’kjevle’ kävelhiin
kävelä v. ’gå, ferdes’ kävelemmä käveli kävelit käveläki kävelemhään kävelheet
kävelöiđä v. ’kjevle ut’ kävelöiđhään kävelöitte kävelöity
käyđä v. ’gå; ta en tur, besøke’ kävi kävimä kävin käy käyđhään käynheet käyny käythiin käymhään
käyrä adj. ‘krum, buet’ käyrässä
käyttäät v. ’bruke’ käytethään käytethiin käyttämästä
käyttö s. ’bruk’ käytthöön
käänelä v. ’snu (frekv.)’ käänelhään
käänttyyt v. ’snu (seg) (intransit.)’ kääntyi
käänttäät v. ’snu (transit.); oversette) käänetty käänethään
kääriit v. ’vikle, rulle opp’ kääri
käärmet s. ’slange’ käärmheen
köyhä adj. ’fattig’ köyhää
köökki s. ‘kjøkken’ köökissä
l. konj. = laita ’side’
laađata v. ’lade’ laađaamhaan laađatuksi
laaja adj. äbred, åpen’ laajoina
laajuus s. ’vidde’ laajuutta
laattee adj. ’jevn og flat’ laatteen laatteita
laattii s. ’gulv’
labyrintti s. ’labyrint’ labyrintin
laiha adj. ’mager’ laihat
laihtuut v. ’bli tynnere, slanke seg’ (paral. laittut)
laita s. ’side’ laiđala laiđassa laithaan laittaa laiđoila (lyhenys l.)
laittaat v. ’lage. gjøre’ laitama laitethiin laitettu laittanheet laittanu laittoi laittanheet laitethaan
laittuut v. ‘’bli tynnere, mager’ (paral. laihtuut)
laiva s. ’båt’ laivan laivassa
laji s. ’slag, sort’ siiheen laihiin ’på den måten’ laihiin lajjii
lakana s. ‘laken’ lakaniitten
laki s. ’fjelltopp’ lajela lajele
lakkiit v. ’slurpe, lepje’
lakso adj. ’slett, jevn (av mark)’ laksoo; s. ’dal’ lakson laksosta
lammas s, ’sau’ lamphaita lamphaat
lammasliemi s. ’kraft av fårekjøtt’ lammasliemessä lammaslientä
lamohaankieli s. ’fåretunge’ lamphaankielen
lamphaankuu s. ’fårefett’ lamphaankuuta
lamphaanliha s. fårekjøtt’ lamphaanlihan lamphaanlihhaa
lamphaanpää s. ’sauehode’ lamphaanpäitten lamphaanpäitä lamphaanpäät
langeta v. ’falle (på)’ lankes lankkeis
lanta s. ’østersjøfinsk på Nordkalotten’ lannan kieli
lantalainen s. ’östersjöfinne i Nord-Norge, Nord-Sverige eller Nord-Finland’ lantalaisen lantalaiset lantalaisille lantalaisista lantalaissii lantalaista
lapikas s. ’biekso’ lapikkhaat
lappi s. ’samisk språk’ lapin ihminen ’same’ lapin lapista
lapselinen adj. ’barnslig’
lapsi s. ’barn’ (syn. kläppi) lapset lapsila lasten lasta lapsii lapsile lapsesta lapsena
lapsiriepu s. ’stakkars barn’ lapsirievut
lapsuus s. ‘barndom’ lapsuuđen
laskeet v. ’legge (ned/på), senke ned, ferdes nedover, lande; bygge’ (AB) laskehan (ES laskemhaan) laskenu laskema laskethaan lastata v. ’laste’ lastaa
lastentaras s. ’barnehage’ lastentarhaassa
lastenvaunut s. (pl.) ’barnevogn’ lastenvaunui
lastipiili s. ’lastebil’ lastipiilin
latini s. ’latinsk språk’ latinin kieli
laukkoot v. ’løpe, springe’ laukothaan laukkonu
laulaat v. ’synge’ laula laulamassa laulethaan laulethiin laulama laulethaan
laulu s. ’sang’ laului lauluu
lauta s. ’ bord, f. eks. i golv el. tak’
lautanen s. ’tallerken’ (syn. talerkki) lautassii lautasella
lauvantai s. ’lørdag’ lauvantaina (~ lauantaina)
lehmä s. ku lehmii lehmän
lehti s. ’blad’ lehtee
leikata v. ’klippe, skjære’ leikathaan leikatun leikkaa
leikkiit v. ’leke’ (syn. tierata, värkätä) leikkii
leipomauuni s. ‘bakerovn’ leipomauunin
leippii
leippoot v. ‘bake’ leipoi leipoiki leipomassa leiponu leivo leivothiin leivottu
leipä s. ’brød’ leippää leivät leivissä leiväksi leivän leivät leippii
leksikko s. ’leksikon’ leksikosta
lemmijokilainen s. ’lakselvværing’ lemmijokilaisen lemmijovessa
lensmani s. ’lensmann’ lensmanilla lensmanin lensmanit
lentolaiva s. ’luftskip; fly’
lenttäät v. ’fly’ lennethään lenttää lennämä lentämättä lentänheet lensi lensimä
lentämäkenttä s. ‘flyplass’ lentämäkentältä
lentämämasiini s. ‘flymaskin’ lentämämasiini
leppä s. ’or, older’
leppääkassuuva adj. ’et sted der det vokser older’ leppääkassuvaa
leppäämätooli s. ’hvilestol’ leppäämätoolissa
lepsu s. ’lefse’ lepsui lepsut lepsuin lepsuissa
leski s. ’enke, enkemann’
lestadiolainen adj./s. ’lästadianer, lästadiansk’ lestađiolaisesta
leuka s. ’hake’ leukhaan
levittäät v. trans. ’spre, utbre levitä
levitä v. ’spre seg; åpne seg’ levviivät
levvee adj. ’bred’ levvee levveet
levveeväylä s. (ES) ’bredbånd’ levveeväylässä levveeväylästä
levätä v. ’hvile (seg)’ leppäämä
liemi s. ’buljong, kraft, lake’ liemen liemessä liemestä
lievä adj. ’lav, svag’ lievässä
liha s. ’kjøtt’ lihan lihhaa
lihankiivu s. ’kjøttskive’ lihankiivui
lihavelli s. ’kjøttsuppe’ lihavellii
liian adv. ’(alt)for’
liika s. ’det som er til overs’ liiat
liiket s. ’bevegelse’
liikkaa kvanttori ’for mye’
liikkuut v. ’bevege seg’ liikkumhaan
liimata v. ’lime’ liimaa
liina s. ’håndkle; lin’ liinan
liitto s. ’forbund’ liiton
liittäät v. ’sammenføye; innlemme’ liitethiin
lijetä v. ’nærme seg’ likenee
likeltä adv. ’fra nærheten’
likeltä postp./prep. ’fra nærheten av’
likelä adv. ’i nærheten’
likelä postp./prep.’i nærheten av’
likempänä prep. ’nærmere’
likhoon adv. ’i bløt’
liki prep. ’i närheten av’ (syn. likelä)
linkki s. ’link’
lintu s. ’fugl’ linttuuki
lissää adv. ’mer, flere’
lisäksi adv. ’i tillegg’
lisätä v. ’tilsette, føye til, øke, ha mer’ lisäthään
litteratuuri s. ’litteratur’ litteratuurii
litteri s. ’liter’ litterii
livota v. intr. ’ligge i bløt’
livottaat v. trans. ’bløtlegge’ livotetut
lohenpyyttääjä s. ’laksefiskere’ lohenpyyttääjät
lohi s. ’laks’ lohhee (~ lohta)
lohivelli s. ’laksesuppe’
lohta s. ’loft’ lohđasta lohđassa
loistaat v. ’lyse’ loistaa loistethaan
loka s. ’skitt’ lovasta
lokainen adj. ’skitten’ lokaiset lokaista
lokomotiv s. ‘lokomotiv’ lokomotiivilla
loma s. ’rom’ lomassa lomhaan
loppu s. ’slutt, ende; rest’ loppuu lopule lopphuun loppui loput lopun ruvanloput ’matrester’
loppumatka s. ’siste delen av turen’ loppumatkan
loppupuoli s. ‘slutt, ende, den siste delen’
loppurukkous s. ’bönn i slutten av gudstjenesten’ loppurukkoukset
loppuut v. ’slutte, ta slutt’ loppui lopu
lopuksi adv. ’sist, til slutt’
lopulinen adj. ’endelig’ lopulista
lopulta adv. ’endelig, til slutt’
loukata v. ’såre; fornærme’ loukkas loukkais
loukko s. ’krok, hjørne (inne i huset)’ loukossa loukkhoon
lounas s. ‘sydvest’ lounhaasheen
luja adj. ‘hard, sterk’ lujjaa
lujasti adv. ’hardt’
lujjiin adj. (komp. av luja) ‘den hardeste, sterkeste’
lukkeet v. ’lese’ luje lukenheet lukenu luki lukenheet lukemhaan lukemasta lujima lujin
luku s. ’tall’ luvula luvulta luvun luvusta 1700-luvula på 1700-tallet
lumi s. ’snø’ lunta
luminen adj. ’snöete’ lumiset
lumittaat v. ’snö’ (syn. sattaat lunta og panna lunta)
lumituisku s. ’snöfokk’ lumituiskussa
luokka s. ’bakke’ luokkaa
luonto s. ’natur’ luonosta
luottaat v. ‘stole’ luottain luottaat johoonki ‘stole på noe/noen’
lupa s. ’lov’ luppaa
lupa s. ’lov’ luvan ssađa luvan ’få lov’
lusikka s. ’skje’ lusikalla lusikat lusikoita
luu s. ‘bein’ luut luita
luula v. ’anta, tenke, tro’ luulima luulin luulkkaa luule luulen luulet luulee luulen luuletta luulima
luvata v. ’love’ luvathiin luppaama
lyhykäinen adj. ’kort’ lyhykäiset, superl. lyhykäisempi
lykky s. ’lykke’ lykkyy
lyöđä v. ’slå’ löi ~ lyöi
lähteet v. ’dra av gårde, gå’ lähdemä lähđe lähđemä lähđen lähđethiin lähđettä lähđin lähđit lähtee lähti lähtisimmä lähđimä lähtemässä lähđethään lähđetty lähtemhään lähteny lähtis lähtenheet
lähtöisin adv. Mistä sie olet lähtöisin? ’Hvor kommer du i fra?’ (vrt. pois)
lähättäät v. ’sende’ lähätti lähätethiin
lämmin adj. ’varm’ lämpimät lämmön lämmössä lämpimhään lämpimäksi lämpimässä
lämmittäät v. ’varme opp’ lämmitethiin lämmittää lämmitethään lämmitetä lämmitä
lämpimästi adv. ’varmt’
lämpö s. ’varme’ lämmössä
läpi postp. ’gjennom’
läski s. ’flesk’ (syn. fläski)
lääki s. ‘lege’ lääkin lääkit
lääkintaito s. ‘legeferdighet’ lääkintaittoo
löyttyyt v. ’finnes’ löyđy löyttyy löyđythään löytyny löytyis
löyttäät v. ’finne’ löyđät löytäny löyđämä löysi löytänheet löyđän löytänheet
lööki s. ’løk’ löökin löökkii
maa s. ’jord; land’ maale maan maista maitten maassa maat maata maasta maahan
maailma s. ’verden’ maailman maailmale maailmassa maailmasta mailmassa
maalaattii s. ’jordgulv’
maalata v. ’male’ maalattu
maanantai s. ’søndag’ maanantaina maanantaista
maanmittari s. ’jordmåler’
maanpruuki s. ’jordbruk’ maanpruukhiin maanpruukissa
maanviljooja s. ’jordbruker’ maanviljoojat maanviljoojaksi (syn. puuna)
maaraito s. ’(jord)tog, (altså vanlig tog)’ (ES) maaraittoo
maata v. ’ligge’ makkaa makais makkais
mađet s. ’brosme’ matheita
magnetofooni s. ‘magnetofon’
mahđolinen adj. ’mulig’ mahđolista
mahđolisuus s. ’mulighet’
mahđoton adj. ’umulig’ mahđoton
mahđottoman adv. ‘veldig, utrolig’
mahtava adj. ’mektig, storartet’
mahtuut v. ’få plass’ mahđu (~ mahu)
maikuu s, ’mai(måned)’ maikuun maikuuta
maistaat v. trans. ’smake’
maistuut v. intr. ’smake’ maistuthaan
maito s. ’melk’ maittoo maiđon maiđossa maiđosta maithoon
maittoo
majuri s. ’major’ majuri
makka adv. ‘liksom (når man tviler på det som blir sagt)’ (vrt. syn. muka)
makkara s. ’pølse’
makkee adj. ’søt, velsmakende’ makkeelta makkeita makkeet
makkeempi adj. (komp. av makkee) ’søtest, mer velsmakende’ makkeemat
makkein adj. (superl. av makkee) ‘søtest, mest velsmakende’ makkeimat
makonen s. ’løypemage’ makosta
maksa s. lever’ maksale
maksaat v. ’betale; koste’ makseta mitä paita maksaa? ’hva koster en skjorte?’
maku s. ’smak’ mavun
malmi s. ’malm’ malmii malmista
mansikka s. ’markjordbær’ mansikoita mansikoitten
manuskripti s. ‘manuskript’
margariini s. ’margarin’ margariinii margariinin
marja s. ’bær’ marjaa marjat marjoi marjoin
marjapuuro s. ’(tytte)bærgrøt’ marjapuuroo
markkinapaikka s. ’markedsplass, kirkested’ markkinapaikan
markkinat s. ’marked’ markkinoille markkinoilla
markkinaväki s. ’markedsfolk’ markkinaväjeltä markkinaväjen
marsikuu s. ’mars’ marsikuuta marsikuussa
masiini s. ’maskin’ masiinissa masiinit masiinin masiinii
masto s. ’mast’ masthoon
matala adj. ’lav, grunn’ matalii
matala s. ’grunne’
matka s. ’reise’ matkaa matkala matkale matkan matkoilta
matkalainen s. ’reisende’ matkalaiset matkalaista
matkiit v. ’gjenta, mase; etterape’ matki matkithiin
matkustaat v. ’reise’ matkusti matkustannu
mavustaat v. ’krydre’ mavustethaan
mavuton adj. ’smakløs’ mavuttomat
mehu s. ’saft’
meinata v. ’synes, mene, tenke; bety’ meinaa meinaama meinaan meinaat meinaatta meinas meinasin meinanu meinathaan meinasimma meinais meinathiin
meininki s. ’hensikt; betydning; oppstyr; syssel’ ei meininkkii ’ikke i det hele tatt’ meiningit meininkinä meininkkii
melkhein adv. se melkkein
melkheinen adj. ‘anselig’ (syn. aikamoinen)
melkkein adv. ’nesten’ (syn. kohta); ’temmelig, ganske’
mellastaat v. ’bråke’ mellastethaan
melu s. ’bråk’ (syn. remu)
menneisyys s. ’fortid’ menneisyyđessä menneisyyđen menneisyyttä
mennä v. ’gå, ferdes’ menemä meni menkkää mennee menthiin mene menny menheenä menheenä talvena ’i fjor vinter’ menemhään menemässä menhään menisimmä meni menheet
meno s. ‘gang’ olla menossa ‘være på vei’
meri s. ’hav, sjø’ meren merestä meressä merheen merelä meressä merten
merihukka s. ’sjøulv (en fiktiv figur)’ merihukkaa
merikala s. ’saltvannsfisk’ merikallaa
merkitys s. ’betydning’
merkki s. ’merke, tegn’ merkin
met pron. ’vi’ meiđän ~ meän meiđät meilä meilähän meitä metkhään meihin meile meiltä meistä
metesiini s. ‘medisin’ metesiinit
metto s. ’storfugl’
mettä s, ’skog; ødemark’ mettää mettässä mettästä metthään
meänkieli s. ’meänkieli, tornedalsfinsk’ meänkielelä meänkielen meänkielelä
meänkielinen s. ’en som snakker meänkieli’ meänkielissii
mie pron. ’jeg’ miekö minula minule minuleki minun minusta minnuu minulta mulle
mielelä adv. ’gjerne’
mielestänsä
mieli s. ’mening’ mielestä minun mielestä ’jeg syns at, etter min mening’ mieltä siitä oon monta mieltä ’det er mange meninger om det’ mielestänsä ’etter sin egen mening’
mies s. ’man’ miehii miestä miehelä miehistä miehenä miehet miesten miehele miehen miehestä
miinus s. ’minus’ miinuksen
mikin pron. ihmiset siirythään kuka mihiinki ’folk flytter hver til sitt hold’
miksi adv. ’hvorfor’
mikä pron. ’hva, hvilken; som’ mihiin mikkä mikkäs missä mistä mithään mitkä mitä mitäs mikhään minkä minä millä mihiinkhään ei mithään ’ingenting’ ei mihiinkhään ’ikke noenstedes’ misthään vaikka mitäki ’om så hva’ milhään ei milhään tavala ~ laila ’på ingen som helst måte’
minkälainen pron. ’hvordan, hva slags’ minkälaiset minkälaista minkälaissii minkälaista ei minkhäänlainen minkhäänliasta ’ikke noen slags’
minnii s. ’svigerdatter’
minoriteetti s. minoritet’ minoriteetit minoriteetthiin
minutti s. ’minutt’ minuttii minutin
mistanttaat v. ’miste’ mistansi
mitata v. ’måle’ mitathiin
mm. adv. = muun myötä ’bl.a.’
mokkakaffi s. ’mocca(kaffe)’ mokkakaffii
molemat pron. ’begge to’ molemalta molemilla molemppii
monenlainen proadj. ’mangeslags’ monenlaissii monenlaiset monenlaista
moni pron. ’mange; noen (stykker)’ monta monele monen monessa monnii monet monila
mooli s. ’mål (f. eks. i spill)’ moolhiin
moro interj. ’hei’
morssii s. ’brud’ morssiina
motori s. ‘motor’
motorisykkeli s. ‘motorsykkel’ motorisykkelillä
muijoila v. ’smile’ (syn. hymmyilä) muijoilemassa muijoilen muijoilee
muikkee adj. ’syr(lig)’ muikkeita
muikku s. ’lagesild’ muikkhuin muikkui muikkuu
muistaat v. ’huske’ muista muistaa muistat muistattako muistan muisti muistatta
muistela v. ’fortelle’ muistele muistelee muistelemhaan muistelen muistelheet muisteli muisteli muistelkkaa muisteltu muistelu muistelhaan muistelin muistelhaan muistelemhaan muistelemma muistelet muisteltu muistelemat muistelthiin muistelthiin
muistelija s. ‘forteller’ muistelijan
muistelus s. ’fortelling’ muisteluksen muistelusta muisteluksii muistelukset muistelukshiin
muisti s. ’hukommelse’
muisto s. ’minne’ muistoksi
muka adv. ’liksom (når en ikke tror på det som blir sagt)’ (vrt. syn. makka)
mukava adj. ‘trivelig’ mukavalta
muki s. ’mugge’ mukkii mukissa
mukka s. ‘sving; bukt’ mukissa mukan
muna s. ’egg’ munnii
munhainen s. ’nyre’ munhaiset munhaisille
munhaiskuu s. ’nyrefett’ munhaiskuuta
muođot s. pl. ’ansikte’ muottoi; sg. muoto kans ‘poski’ (vrt. syn. poski)
muori s. ’mor; bestemor’ muorila muorin muorit
muotka s. ’eid’
muretuttaat v. ‘bekymre’ muretutti
murhamies s. ’drapsmann’ murhamiehet
murkina s. ’middag(smat)’ murkinaksi
murree adj. ’mør’ murreeksi
mursu s. ’hvalross’ murssui
mursunpenikkä s. ’hvalrossunge’ mursunpeniköitä
musikki s. ’musikk’ musikkii
musta adj. ’sort’ mustat
mustikka s. ’blåbær’ mustikoita mustikoitten
mutta konj. ’men’
muu pron. ’annen’ muut muile muihin muuta muitten muissa muita muila muussa
muuđan pron. ’en (eller annen)’
muutama pron. ’en/et; noen (stykker)’ muutamana muutamppii muutaman muutamissa
muutamisti adv. ’av og til’ (syn. joskus)
muutoin adv. ’ellers’ muutoinki
muuttaat v. ’forandre, endre’ muutat
muutti s. ’mote’ olla muutissa ’være på mote’ muutista
muuttuut v. ’endre seg, forandre seg, bli forandret’ muuttui muuttuu muututhaan muuttunu
muuvala adv. ’et annet sted’
mylly s. ’mølle, kvern’ myllyssä
myyđä v. ’selge’ myymhään myythiin myypi myy myymä myytävänä myytäväksi
myöđen post. ’langs’ (rinn. myöten)
myöten postp. ’langs’ (rinn. myöđen)
myötä adv. ’med’
märkä adj. ’våt’ märät
mäti s. ’rogn’ mäđin
mätikakko s. ’rognbolle’ mätikakkoiki mätikakkoo mätikakot
määrä s. ’mengde’ joku määrä ’en del’
määrätä v. ‘bestemme; foreskrive’ määräämät
määräys s. ’bestemmelse’
möykky s. ’klump’ möykkyi möykyt
mööpeli s. ’møbel’ mööpeliitä
naakkiit v. ’snike seg’ naakithaan naakima naakitta
naavuonolainen s. ’kvænangværing’ naavuonolaisen
nahka s. ’skinn, hud, lær’ nahan
naiđa v. ’gifte seg’ naiđhaan naima
nainen s. ’kvinne’ (syn. vaimo) naissii naisila naisten
nam nam intrej.
nationaalieepos s. ’nasjonalepos’ nationaalieepoksen
nationalismi s. änasjonalisme’ nationalismii
nauha s. ‘bånd’ nauhoi nauhoile
nauraat v. ’flire’ nauraa naurethiin naurama naurethaan naurettu
nauris s. ’nepe’ naurhiista naurhiita
navetta s. ’fjös’ navetan
neilikka s. ’nellik’ neilikan neilikkaa
nelje kard. ’fire’ neljheen
neljekymmentä kard. ’førti’ neljenkymmenen
neljekymmentäluku s. ’40-tallet’ neljenkymmenen-luvula
neljekymmentäseittemen kard. ’førtisyv’
neljes ord. ’fjerde’
neljetoista kard. ’fjorten’
nenä s. ’nese’
nepu s. ’søskenbarn’ nepula neput
net pron. ’de’ niilä niissä niistä niitten niitä niihin niiltä niile
netti s. ’nett, WWW’ netissä
neuvo s. ’råd; utstyr’ neuvon neuvoi neuvoo
neuvoot v. ’gi råd, veilede’ neuvoi neuvothiin neuvoo
niemi s. ’nes’ niemessä niemen
niin adv. ’så’ niinki
niitty s. ’eng’ niityistä niityt
niittäät v. ‘slå høy’ niittämässäki
nimi s. ’navn’ nimet nimistä nimelä nimen nimenä nimeksi nimmee nimmii
niska s. ’nakke’
nisu s. ’hvete’ nissuu
nisujauho s. ’hvetemel’ nisujauhoi nisujauhoista nisujauhoo
nisujauhokasa s. ’haug av hvetemel’ nisujauhokasan
niva s. ’stryk’ nivassa nivat
nk. forkortelse av niin käsketty ’såkalt’
no interj.
noiđan s. ’trollekunst’ noiđantemppui
noita s. ’trollmann, shaman’
noitatarina s. ’trollhistorie’
nojata v. ’lene mot’ nojjaa
nokko adv. ’nok’
noppeesti adv. ’i full fart, fort’
noppein adj. (superl. av noppee) ‘snarest’
norja s. ’norsk språk’ (syn. ruiđa) norjaa
norjalais-suomalainen adj. ‘norsk-finsk’
nostaat v. ’löfte opp’ nostaa nostethaan
notkee adj. ‘myk, smidig’
notkeeempi adj. (komp. av notkee) ‘mykere, smidigere’
nousta v. ’stige, stikke opp, stå opp’ noussee nousema nousthaan nousi
nouttaat v. ’hente’ nouti nouđama noutamhaan
novemperikuu s. novemperikuun novemperikuuta
nukattaat v. ‘sovne av’ nukatti
nukkuut v. ‘sove’ nukkuu
nuoin adv. ’så (der); cirka’
nuora s. ’sund (mellom en øy og fastlandet)’ (vrt. salmi) nuoran
nuorempi adj. (komp. av nuori) nuoremalta nuoremat nuoremista nuorempana nuoremppaa
nuori adj. ’ung’ nuorena nuoret nuorista nuorina nuorta
nuorin adj, (komp. av nuori) ‘ygst’ nuorimasta
nuoriväki s. ’yngre folk’
nuot pron. ’de der’ nuoissa nuoita nuoitten nuoista
nurkka s. ’hjörne (utenfor huset)’ nurkan
nutukka s. ’skalle (fottøy)’ nutukat nutukoita
nykyaika s. ’nåtid’ nykyaijassa
nylkkeet v. ’flå’ nyljethään
nyt adv. ’nå’
nähđä v. ’se’ nähđhään nähny näjemä näjen näjet näjettä näjimä näkkee näkkeekö nähthiin näje näjittä näkemhään nähnheet
näin adv. ’så her’
näjet adv. ’nemlig’
näkemhiin interj. ’på gjensyn’
näkkyyt v. ’synes, være synlig; se ut til’ näkkyy nävy nävythään näkyny
näkymä s. ’utsikt’ näkymä näkymää näkymiitä
näkymäklasi s. ‘utsiktsvindu’ näkymäklasista
näkö s. ’lys’ näkköö nävön nävössä nävöt
näköinen adj. ’lys’; olla jonkun näköinen ’ligne noen’ näköistä näköiset näköissii
nälkkyyt v. ’sulte’
nälkä s. ’sult’ minula oon nälkä ’jeg er sulten’
nälkävuosi s. ’uår, hungersår’ nälkävuossiin
nämät pron. ’disse’ näistä näitä näilä näitten näihiin näissä
näyttämäpeli s. ’skuespill’ näyttämäpelin
näyttäät v. ’se ut; vise’ näyttäät hyvältä ’se bra ut’ näytti näyttää näytethään näytä näytäki näytämä näytän
nöyrä ’ydmyk’
ođottaat v. ’vente’ ođota ođotamma ođottaa ođottakkaa ođotethaan ođotimma
ohhoh interj.
ohjata v. ’styre’
ohra s. ’bygg’ ohraa
ohrankryyni s. ’byggryn’ ohrankryynii
ohrarieska s. ’byggkaker, tynt byggbrød’ ohrarieskat ohrarieskoi
ohtajauho s. ’byggmel’ ohranjauhoi
oikaistaat v. ‘rette opp’ oikaistethiin
oikheemin adv. ’riktigere, rettere’
oikhein adv. ’riktig, egentlig, rett’
oikkee adj. ’riktig; høyre’’ oikkeesheen oikkeeksi oikkeet oikkeen oikkeeta oikkeela oikkeessa oikkeita oikkeela käđelä ~ oikkeela puolela ’til høyre’
oikkeestansa adv. ’egentlig’
oikkeus s. ’rett, rettighet’ oikkeuksii
ojenttaat v. ‘overrekke’ ojenttaat
oktooperikuu s. ’oktober’ oktooberikuun oktooperikuuta
olla olemassa v. ’eksistere’
olla v. ’være’ ole olema olemassa olemassaki olemhaan olen olet oletko oletkos oletta olhaan olheet oli olihan oliki oliko olima olis olishan oliski olit olkkaa ollu olthiin oon olisin olevan olkhoon oonkhoon oltais oltu olisimma olisitta olin oleva
ollenkhaan adv. ei ollenkhaan ’ikke i det hele tatt’
oma proadj. ’egen’ omista ommaa omassa ommiin omat omile omala oman omasta omhaan omissa
onneksi adv. ’heldigvis’
onni s. ‘lykke’ onneksi olkhoon ‘lykke til’
onnistuut v. ’lykkes’ onnistuin
oo interj. oo jaa ‘å ja’
opas adj. ’kjent med noe’
opas s. ’guid’ opphaat opphaaksi opphaita
opastuut v. ’bli kjent med’ opastumma
opetella v. intr. ‘lære’ opetellu
opettaaja ks. opettaja
opettaja v. ’lærer’ opettajana
opettaat v. trans opettamhaan opettanheet opettaa opetethaan opetamma opetethiin opetettu opetti
opetustiima s. ’undervisningstime’ opetustiimale
opinto s. ’studium’ opinot
oppi s. ’lære’ opista oppii opin
oppiija ks. oppija
oppija s. ’elev’ oppijaa oppijat oppijoille
oppiit s. intr. ’lære (seg)’ opi opittais oppimhaan oppinu oppimassa opima oppinheet opin
oppikirja s. ‘lærebok’ oppikirjanki
oppimateriaali s. ’undervisningsmateriale’ oppimateriaalissa
oppimatka s. ’studiereise’ oppimatkale
oranssi adj. ‘oransje’ oranssimmaksi
orava s. ’ekorn’
organisasioni s. ’organisajon’ organisasionin organisasionnii
orpo s. ’foreldreløs (uten far eller mor eller begge to)’ orvoksi orvot
orsi s. ’takås, vagl’ orrela
osa s. ’del’
osata v. ’treffe (når man sikter); kunne, ha evne til’ ossaama ossaan osais osas osaski osanu ossaa
osoittaat v. ’peke på’ osoittaa
ostaat v. ’kjøpe’ otethiin osta ostan ostama ostamassa ostanheet
ottaat v. ’ta’ otti otan ottakkaa ottais ottaa ottanheet otettu ota otethaan otethiin ottaa
ouđosti adv. ’rart’
outa s. ’skog’
outavouti s. ’skogsfogd’
outo adj. ’fremmed, ukjent; rar, merkelig’ ouđon ouđolta
ovensuu s. ‘døråpning’ ovensuussa
overalsit s. pl. ’overall’
ovi s. ’dør’ oven ovvee
paakarintupa s. ’bakerstue’
paapottaat v. ’bable, snakke monotonisk’ paapottaa
pađota v. ’demme med stengsel’ pađothiin
paha adj. ’ond, dårlig’ pahaksi pahan pahasta pahhaa pahoile pahalta pahat
pahas adj. (ubøyelig) ‘dårlig, elendig’
pahasti adv. ’ille’
paiju s. ’selje’ (syn. paivu)
paikannimi s. ’stedsnavn’ paikannimmii paikannimistä
paikka s. ’sted, plass’ paikala paikan paikasta paikat paikkhaan paikkaa paikoissa paikassa paikkoi paikoila
painaat v. ’trykke’ paina painaa painanu painoin painat
paino s.’vekt, tyngde’ painon
paistaat v. ’steke; skinne’ paista paistaa paistoi paistethiin paistamat paistamhaan paistanu paistethaan paistoit paistettu paistettuu paistetut aurinko paistaa
paistamapannu s. ’stekepanne’ paistamapannussa
paistamaton adj. ’ustekt’ paistamattomalle
paita s. ’skjorte’
paivu s. ’selje’ paivuu (syn. paiju)
paja s. ’smie’ pajhaan
pajeta v. ‘rømme, flykte’ pakenen pajenheet
pakka s. ’pakke’ pakan
pakkanen s. ’frost, kyldegrader’ (se) oon pakkanen ’det er kyldegrader’
pakko s. ’tvang’ minula oon pakko ’jeg er nødt til’
pako s. ’flukt’ olla pavossa ’være på flukt’ lähteet pakhoon ’
pakottaat v. ’tvinge’ pakotethiin pakota
paksu adj. ’tjukk’ paksut paksussa paksun
pala s. ’bit’ palan palloi palloin
palanen s. ’(en liten) bit’ palasen palassii palashiin palasina
palata v. ’komme tilbake’ pallaa palathiin
palelttuut v. ’fryse, hadet kaldt’ paleltunheet
paljon adv. ’mye’
palkinto s. ‘pris, belønning’ palkinon palkinttoo
palkka s. ’lønn’ palkkaakhaan
pallaat v. intr. ’brenne’ palakhoot palanu pallaa palethaan
pallas s. ’kveite’ pallasta palthaan pallasta
paloinspektii s. ’branninspeksjon’
paloviina s. ’brennevin’ paloviinaa
palveluspiika s. ’tjenestepike’ palveluspiijala
pankko s. ’bank’
panna v. ’legge, sette’ panema pankkaa panthiin panima pannee lunta ’det snør’ pannu pannee panetta pane panemassa panemasta panhaan pantu
pannu s. ’panne’
papinkartano s. ’prestegård’ papinkartanhoon papinkartanon
pappi s. ’prest’ papilta papin papile papit papiksi pappii pappina
parafiinilamppu s. ’parafinlampe’
paranttaat v. ‘helbrede, forbedre, reparere’ parantannu
paranus s. ’bot, bedring’ paranuksen tehkää paranuksen ’omvend dere’
paras adj. ’best’ parhaat parhaimasta
paratiisi s. ’paradis’ paratiishiin
paremin adv. ’bedre’
parempi adj. (komp. av hyvä) ’bedre’ paremppaa paremppiita paremaksi paremat pareman
pari kvanttori ‘et par’
parisenkymmentä kard. ’ca tyve’
parkeerata v. ’parkere’ parkeetattuna
parkkuut v. ’gråte’ (syn. itkeet) parkui
parta s. ’skjegg’ parttaa
paska s. ’skit, dritt’ minula oon paskahätä ’jeg må bæsje’
paskantaa v. ‘skite’ paskanan paskansi paskantannu
paskasuomi s. ’skitfinsk’ paskasuomee
passata s. ’passe’ passaa
passeli adj. ’passelig, høvelig’ passeliita passelin passelit
passelisti adv. ’passelig’
pata s. ’gryte’ pattoi
pato s. ’stengsel’ pattoi
pehmee adj. ’myk, bløt’
pehmetä v. ’mykne, bli myk’ pehmenheet
peikkoni s. ’bacon’ peikkonii peikkonin peikkonissa
peittäät v. ’dekke’ peitä
pelata v. ’spille (kort, musikk osv.)’ pellaan pelathiin pellaama pelathaan
pelkkä adj. pelkkää valetta ’bare løgn’ pelkät pelkistä
pellaamavehjet s. ’spilleutstyr, instrument’ pellaamavehkheet
pellonkylvö s. ’åkerbruk’ pellonkylvöö
pelto s. ’åker’ pelloista pellot
penikkä s. ’valp, fuglunge, unge, (nedsettende om) barn’ penikät
penkki s. ’benk, sete’ penkilä
pensas s. ’busk’ penshaan penshaasheen penshaasta
pensioneerata v. ’gå av med pensjon’ pensioneerais pensioneeras
pensionisti s. ‘pensjonist’
peret s. ’familie’ perettä perheen perheestä perheele
perjantai s. ’fredag’ perjantaihin perjantaina
perkelet s. ’djevel, satan’
permisioni s. ’permisjon’ permisionii
perset s. ’rumpe’ persheele persettä
persoona s. ’person’ persoonat
perustaat v. ’bry seg’ perusta perustanheet
perustaat v. ’grunnlegge, stifte, starte’ perustamma perustan perustettu
pestä ’vaske’ pesthiin pesemässä
pesä s. ‘reir’ pesän
perhään postp. ’etter’ (syn. pörhään)
peränimi s. ‘etternavn’ peränimen (syn. pöränimi)
perässä postpos. ’etter’ (syn. pörässä)
perästä postp. ’etter’ (syn. pörästä)
perätysten adv. ‘etter hverandre’ (syn. pörätysten)
petäjä s. ’furu’ petäjää’ (syn. pötäjä)
petäjämettä s. ’furuskog’ petäjämettää
peukalo s. ’tommel’ peukalot
piđempi adj (komp av pitkä) ‘lengre’
piđot s. pl. ‘fest, gjestebud’ piđoissa piđoista pithoin
piđätellä v. ‘holde’ piđätellä ittensä ‘beherske seg’
pienempi adj. ’mindre’ (komp. av pieni) pienemppiitä pienemäksi pienemälle
pieni adj. ’liten’ pienet pienen pienenä pieneksi
piestä v. ’piske’ piesty
pihlaja s. ’rogn’
pihlajanmarja s. ’rognebær’ pihlajanmarjoista pihlajanmarjoi
pihlajanmarjaviini s. ’rognebærvin’ pihlajanmarjaviinhiin pihlajanmarjaviinii
piian adv. ’kanskje’ piian
piika s. ’tjenestepike’ piijan
piili s. ’bil’ piilii piilit piilhiin piilistä piililä piilin piilissä
piilisti s. ’bilist’ piilistille piilistiltä
piimä s. ’surmelk’ piimää
piippu s. ’pipe’
piisata v. ‘rekke, være nok’ piissaa
piiska s. ’pisk’ piiskaa
piiskata v. ’piske’ piiskathiin
piispa s. ’bispe’
pikaflyyi s. ’snarfly’ (ES) pikaflyyilä
pikku adj. ’liten’
pikkuinen adj. ’liten’ pikkuisen (syn. pieni, pikku)
pikkuinen s. ’litet barn, baby’
pikkusen part. ’litt’
pilassa adv. olla pilassa ’være ødelagt’
pilata v. ’ødelegge’ pillaa
pilhaan adv. mennä pilhaan ‘bli ødelagt’
pilkata v. ’spotte, håne, gjøre narr av’ pilkathaan pilkathiin
pilvi s. ’sky’ pilvessä pilven pilvet pilvii
pimmee adj. ’mørk’ pimmeenä pimmeetä
pimmeys s. ’mörke’ pimmeytheen
piplia s. ’bibel’
pippuri s. ’pepper’ pippurii pippurin
pistäät v. ‘stikke; legge, sette’ pistä
pitempi adj. ’lengere’ pitemäksi
pitkin postp./prep. ’langs’
pitkä adj. ’lang’ pitkälä pitkät pitkhään pitkäksi pitkäle
pitkälinen adj. ’langvarig’
pito s. ’bruk’ omhaan pithoon ’til egen bruk’
pittäät v. ’skulle, må; holde; synes; bruke’ piđin piđit piđät piđän piti pitäisimmä pitäisin piđä piđethiin piđethään pitäis pittää pitäny piđettäis piđämä pittäin käđestä pittäin ’trinn for trinn’
plaana s. ’plan’ plaanaa tehđä plaanaa ’planlegge’
plaatta s. ’plate’ plaataksi plaatala plaatale plaatan
plakkari s. ’lomme’ plakkarhiin plakkarissa
plässi s. ’flekk, prikk’ plässii
pohja s. ‘botn, bunn; grunnlag; dørk’ pohjhaan pohjale pohjala
pohjainen s. ’nord’; adj. ’nordlig’ pohjaista pohjaisheen
pohjaiskeino s. ’nordligere farvei’ pohjaiskeinoo
poika s. ’gutt’ poikkaa pojat pojasta pojala pojile
poikki adv. mennä poikki ‘gå av, brekke’
poikki p-posit. ‘tvers over, gjennom’
pois adv. ’bort, vekk’ olla pois jostakin ’komme fra’
poissa adv. ‘borteä
pokkokala s. ’boknafisk’ pokkokallaa
pokkolamphaanpää s. ’bokna lammehode’ pokkolamphanpäät
poliittinen adj. ’politisk’ poliittiset
politiikkari s. ’politiker’ politiikkarhiin politiikkariita politiikkarit
politiikki s. ’politikk’ politiikissa
politiikki s. ’politikk’ politiikkii
polli s. ’(hvete)bolle’
pollimaito s. ’bollemelk’
polttaat v. trans. ’brenne’ poltethaan poltethiin polttanu
polvi s. ’kne; generasjon’ polvetki
pomoriaika s. ’pomortiden’ pomoriaika
poro s. ’reinsdyr’ poroila porola porroo poron porroin
porolappalainen s. ’reindriftame’ porolappalaisten
poronliha s. ’reinkjøtt’ poronlihhaa poronlihhaan
porotokka s. ’reinflokk’ porotokkiin
porstuu s. ’bårdstue, gang’ porstuusta
porvari s. ’borger’ porvariista porvariitten porvarit
poski s. ’kinn’ posket poskii poskele
posti s. ’post’
pottu s. ’potet’ pottuu pottui pottuin potuista potut
pottukiivu s. ’potetskive’ pottukiivui
pottulepsu s. ’potetlefse’ pottulepsuin pottulepsut
pottumaa s. ’potetland’
potunpala s. ’potetbit’ (syn. potunpalanen) potunpalat
potunpalanen s. ’potetbit’ (syn. potunpala) potunpalaset potunpalassii
pouta s. ’oppholdsvär’
praamata v. ’skryte’ praamaat praamais praamanu
praatata v. ’snakke, prate’ (syn. praattiit, puhhuut) praattasin praattaisin
praatti s. ’prat’ praatista praatissa
praattiit s. ’snakke, prate’ (syn. praatata, puhhuut) praatima praatithaan praattiissa
preevi s. ’brev’ preevii preevin preevissä
prillit s. (pl.) ’briller’ prillhiin
probleemi s. ’problem’
prosentti s. ’prosent’ prosenttii
prost s. ’prost’ prostina
pruukata v. ‘pleie, bruke, ha som vane’ pruukkaa pruukathaan pruukathiin pruukattu
pruunata v. ’brune’ pruunathaan
pruuni adj. ’brun’ (syn. ruskee)
prässikryyni s. ’havregryn’ prässikryyniistä prässikryynit prässikryynivellii prässikryynii
prässikryynipuuro s. ’havregrynsgrøt’ prässikryynipuuroo prässikryynipuurhoon
prässikryynivelli s. ’havregrynssuppe’
puđistella v. ’riste’ puđistelema
puđota v. ‘falle’ putois putos puđothaan
puhđas adj. ’ren’ puhthaat puhđasta puhthaaksi
puhđistaat v. ’rense’ puhđistethaan puhđistetut
puhela v. ’prate’ puhelemhaan puhelhaan puhelemassa puhelee
puhet s. ’prat, snakk’ puhheet puhheista puhheen puhheita puhetta
puhheenjohtaaja s. ’ordfører’
puhhuut s. ’snakke puhu puhuma puhumattakhaan puhunu puhuthaan puhhuu puhuima puhumhaan puhut puhutta puhut puhuthiin mie puhun kainuu ’jeg prater kvensk’ puhuit puhui puhumasta puhuttu
puhuminen s. ’snakk, snakking’puhumista
puhutella v. ’snakke til’ puhuttelemhaan puhuttelin puhuttelemassa puhutteli puhuttu
puiđa v. ’treske’
pujattaat v. ’smette’ pujatamma
puku s. ’drakt, kjole’
pulleva adj. ’rund, tykk’ pullevat
pumpulipuhet s. ’tullprat’ pumpulipuhheita
pumpuliukko s. ’tullgubbe (en som prater tull) pumpuliukot
punainen adj. ’rød’ punassii punaiset punaisen punaista
punaisenkeltainen adj. ’rødgul’ punaisenkeltaisina
punettuut v. ’rödme’ punettuu
puođi s. ’lager, oppbevaringshus, magasin’
puohata v. ’sysle, arbeide for’ puohaat puohais puohanu
puola s. ’tyttebär’ puolat puoloi
puolapuuro s. ’tyttebærgrøt’
puoli s. ’side’ puolele puolila puolela puolelta puolen puolet kello oon puoli kahđeksen ’klokka er halv åtte’
puolipäivä s. ’middag, omkring klokka tolv’ puolenpäivän
puolivahva s. ’flatt rugbrød med hull i midten’ puolivahvaksi puolivahvoi puolivahvaa
puolivälissä postp. ’i midten’
puolustaat s. ’forsvare’ puolustethiin
puristaat v. ’presse, trykke, klemme’ puristethaan
purjet s. ‘segl’ purjetta purjheen
purjetlaiva s. ‘seglbåt’ purjetlaivala
purjolööki s. ’purreløk’ purjolöökin purjolöökkii
putki s. ’rør; kvann’ putkee
puu s. ’tre’ puusta puuhuun puuta puun
puulauta s. ’trefjøl’ puulauđale
puuna s. ’bonde’ puunaksi (syn. maanviljoja)
puunhakkaaja s. ‘trehøgger, skogsarbeider’
puuro s. ’grøt’ puuroo puurhoon
pyhkiit v. trans. ’tørke, viske ut’
pyhä adj. ’hellig’ pyhhää
pyhä s. ’helg, söndag’ pyhänä
pyhävaatet s. ’fint kläsplagg’ pyhävaattheet
pykeälainen s. ’bygöynesværing’, adj. ’fra Bøböynes’ pykeäläisen
pykeäläinen s. ’Bygøynes-væring’, adj. ’som er fra Bygøynes’ pykeäläiset
pykimies s. ‘bygningskar’ pykimiehestä pykimiestä
pykätä v. ’bygge’ (syn. rakenttaat) pykkäis pykäs pykänheet pykäisin pykäsin pykäny
pyntti s. ‘pynt’ pynttii
pyntätä v. ’pynte seg’ pyntätty pyntäny
pyssy s. ’børse’ pyssyy
pyssyjokilainen s. ’børselvværing’, adj. ’fra Børselv’ pyssyjokilaissii
pyssyyt v. ’bli värende, holde seg’ pyssyy pysy pysythiin
pysyvästi adv. ’fast’
pysthöön adv. ’opp(reist)’
pysättyyt v. ’stoppe’ pysättyy
pytinki s. ’bygnad’ (syn. rakenus) pytingin pytinkiitä
pyyhkiit v. trans. ’tørke’ pyyhkiit tommuu ’tørke støv’
pyyttääjä s. ’fisker, fangstmann’ pyyttääjää
pyyttäät v. ’fange; be om’ pyyđethiin pyyđethään pyysi pyytämässä pyyđetty pyytäny pyyđän pyyttää pyysin pyyđämä pyytämhään pyytänheet
pyytö s. ’fangst, fiske’ pyythöön
pyytömies s. ‘fangstamann’ (syn. pyyttääjä)
pyöree adj. ’rund’ (vrt. syn. ymmyräinen) pyöreet pyöreitä
pyöriit v. ’gå rundt’ pyöri pyörimässä
pyöriskellä v. ‘gå rundt’ pyöriskellee
päihiin ks. päihin
päihin adv. tulla päihin ’bli full’
päin postp. ’mot’
päinvastoin adv. ’tvert imot’
päissä adv. ’beruset, full’
päivä s. ’dag’ hyvvää päivää ’god dag’ päivhään päivää päästethiin päivälä päivänä päivilä päiväksi
pännä s. ’penn’ pännät
pärjätä s. ’klare seg’ pärjäsimmä pärjäisimmä pärjäthään pärjäämä pärjäis pärjäny pärjäthiin pärjätä hengen ’berge livet, overleve’
pää s. ’hode; ende’ päässä pään päähään päitä päätä
pääassii s. ’hovedsak’ pääassiisheen
pääle adv. ’på’ panna vaattheet pääle ’kle på seg’
pääle postp. ’på’
päälinen s. ’fløte’
päälismaito s. ’fløte’ (syn. päälinen) päälismaiđon päälismaittoo
päälispiimä s. ’rømme’ päälispiimää
päälisruoka s. ’dessert’ päälisruokkaa päälisruvaksi
päältä post. ‘ned fra’
päälysvaatet s. ’ytterplagg’ päälysvaattheet
päälä postp. ’på, oppe på’
pääskynen s. ‘svale’
päästä v. intr. ’slippe til; komme fram til; bli fri fra noe’ päässeehän pääsi pääsin päässee pääse pääsheet pääsis pääsen pääsisimmä päässy pääset pääsemä
päästäät v. trans. ’slippe’ päästä päästi
pääsy s. ’adgang’ pääsyn
päättäät s. ’bestemme (seg)’ päätimä päätti päättänheet päättäny päätämä päätä
pölästyyt v. ’bli skremt’ pölästymmä pöläthään pölästynheiltä pölästynheeltä pölästynny
pölätä v. ’være redd’ pölkkää pölkkäämhään pölkkään pölkkäisin pölkäsin
pörhään postp. ’etter’ (ks. tav. perhään)
pöränimi s. ‘etternavn’ pöränimen (ks. tav. peränimi)
pörässä postpos. ’etter’ (ks. tav. perässä)
pörästä postp. ’etter’ (ks. tav. perästä)
pörätysten adv. ‘etter hverandre’ (ks. tav. perätysten)
pötäjä s. ’furu’ petäjää’ (ks. tav. petäjä)
pötäjämettä s. ’furuskog’ pötäjämettää
pöytä s. ’bord’ pöyđät pöyttää pöyttii pöyđälä pöythään pöyđäle
raattaat v. ’slite, jobbe hardt’ raataisin raatanu
raavas adj. ‘voksen’ raavhaana raavhaaksi
raha s. ’penger’ rahhaa
raiđalinen adj. ’stripete’
raikas adj. ’frisk’ raikkhaat
raisilainen s. Nordreisa-væring’, adj. ’som er fra Nordreisa’ raisilaisesta raisilaisile
raita s. ’stripe’ raiđat
raito s. ’tog; rekke’ (ES) raittoo (ks. myös rivi)
raja s. ’grense’ rajjaa rajat
rajattoman adv. ’grenseløst’
rajaväylä s. ’grenseelv’
rakas adj. ’kjær’ rakkhaat
rakastaat v. ’elske’ rakastan rakastamma
rakenttaat v. ‘bygge’ (syn. pykätä) rakenethiin rakensi rakensit rakentama rakentamassa rakentannu rakentamhaan
rakenus s. ‘bygning’ (syn. pytinki)
rakkhain adj. ’kjäreste’ (komp. av rakas) rakkhains
rakko s. ’blære’
rako s. ’sprekk, revne’ rakkoo
rangaista v. ’straffe’ rankaisematta
ranta s. ’strand’ rannala rannassa ranthaan rannale rannoila ranttaa rannoile rannoilta
raskas adj. ’tung’
rauha s. ’fred, ro’ rauhaa rauhan rauhassa olla rauhassa ’väre i ro og fred’
rauhalinen adj. ’rolig, fredelig’ rauhalista rauhalisten
rauhaton adj. ’urolig’ rauhatonta
rauta s. ’jern’ rauthoin
rautakausi s. ’jernalder’ rautakauđessa
rautapruukki s. ’jernverk’ rautapruukissa
rautu s. ’røye’ rauttuu
redaktööri s. ’redaktör’
redigeerata v. ’redigere’ redigeeramina
reekeli s. ’regel’ reekeliitten
reikä s. ’hull, åpning, dalføre’ reijistä reijät reijästä reikkää reikkii
reisata v. ’reise’ reisasi (?) reisanu reissais reisas
reisi s. ’lår’ reiđet
reisu s. ’tur, reise’ reisuista
rekisterikyltti s. ’registreringsskilt’ rekisterikyltit
remu s. ’bråk’ (syn. melu)
reppenä s. ’ljore, røykhull’ reppenistä
reppenäreikä s. ’ljore, røykhull’ reppenäreijistä reppenäreijäksi reppenäreijät
reppiit v. ’rive’ reppii revinki
repäistä v. trans. ’rive, rafse’ repäissee
resepti s. ’resept, oppskrift’ reseptiitä reseptin reseptissä
reuna s. ’kant’ (syn. syrjä) reunat
riekko s. ‘rype’ riekkoo
riepu s. ’stakkar’ rieppuu
rieska s. ’tynt, flatt brød, ofte av byggmel’ rieskat rieskhoin
riihi s. ’tørkehus’ riihen
riisinkryyni s. ’risgryn’ riisinkryynii riisinkryyniin riisinkryynit
riita s. ’krangel’
rikas adj. ’rik’ rikkhaat
rinta s. ’bryst’ rinnat
ristifaari s. ‘mannlig fadder’
rivi s. ’rekke’ (ks. myös raito)
rohkee adj. ’dristig, modig’
rohki adv. ’enda til, hel til’
roikka s. ’gruppe, gjeng’ (jf. joukko) roikan roikkaa
rommaani s. ’roman’ rommaaniita rommaanin rommaanissa
ruiđa s. ’norsk språk’ (paral. ruija, syn. norja) ruiđaa ruiđaksi ruiđan ruiđassa ruiđasta
ruiđalainen adj. ’norsk’; s. ’nordmann’ ruiđalaisele ruiđalaisetki ruiđalaissii ruiđalaisten ruiđalaisella ruiđalaiset ruiđalaisiksi ruiđalaisile (paral. ruijalainen)
ruija s. ’norsk språk’ (paral. ruiđa, syn. norja) ruijan ruijaa ruijaksi
ruijalainen adj.s. ’norsk, nordmann’ ruijalaiset ruijalaissii ruijalaista ruijalaiseksi ruijalaisiksi ruijalasen ruijalaisten (paral. ruiđalainen)
ruijalaistuminen s. ’fornorskning’
rukattaat v. ’skynde seg’ rukattamhaan
rukka s. ’avdøde’ (syn. vainaja)
rukkoila v. ’be’ rukkoiltu
rukkoushuonet s. ‘bedehus’ rukkoushuonetta rukkoushuonheen
rullata v. ‘rulle’ rullaa
ruma adj. ’stygg’
ruoho s. ’gress’ (syn. ruuho)
ruoka s. ’mat’ ruokkaa ruokkii ruvan ruvassa ruvasta ruvat
ruokalusikka s. ’spiseskjei’ ruokalusikkaa
ruokatradittii s. ’mattradisjon’ ruokatradittiin
ruoto s. ’fiskebein’ ruođot
ruottalainen adj. ’svensk’; s. ’svenske’ ruottalaissii ruottalaisissa ruottalaiset
ruotti s. äsvensk språk’ ruottii ruottiksi ruottin ruottissa
ruottukka s. ’rips’ ruottukoita
rusina s. ’rosin’ rusinat rusinoista rusinoita
ruskee adj. ’brun’ (syn. pruuni) ruskeet ruskeeksi ruskeita
ruuđulinen adj. ’rutete’
ruuho s. ’gress’ (syn. ruoho)
ruuholööki s. ’gressløk’ ruuholöökkii
ruuttapiili s. ‘rutebil, buss’ ruuttapiililä
ruvanloput s. pl. ’matrester’ ruvanlopuista
ruvisjauho s. ’rugmel’ ruvisjauhoista ruvisjauhoo
ryssiksi
ryssä s. ’russer; russisk språk’ ryssiksi ryssile ryssät ryssän kieli ’ryssisk språk’
ryöttä adj. ’skitten’ ryötät
räknätä v. ’telle, regne’ räknään
räpytellä v. ‘flakse, blunke, blinke’ räpyttellee
rätinki s. ’regning’
saađa v. ’få’ saa saađhaan saama saan saanu saapi saat sai saima sain saatta saanheet sait saathiin saatu sais saisima saatais saisin saisit
saakka postp. ’fra; inn til’ vanhaasta aijasta saakka ’fra gammelt av’
saali s. ’sal’ saalissa
saame s. ’saamisk språk’ saamen kieli
saamelainen adj./s. ’samisk; same’
saamelainen s. ’same’ saamelaisten
saapas s. ’støvel’ saapphaat
saappuut v. ’komme fram, ankomme’ saapunheet
saari s. ’øy’ saaret
saarna s. ’preken’ saarnaa saarnan saarnasta
saarnamies s. ’predikant’ saarnamiehii
saarnastooli s. ’prekestol’ saarnastoolissa
saarnata v. ’preke; snakke’ saarnaamhaan saarnaa saarnaat saarnas saarnais saarnasit saarnaisit saarnanu
saattaat v. ’kunne, makte’ saata saatama saatan saatat saatatta saattaisi saattanheet saattanu saatethaan saattaa saattaisin saattoi saatettais saattaa saattais saattaisimma saattaisit saattanu saattoi
saha s. ’sag; sagbruk’ sahhaa
sairashuonet s. ‘sykehus’ sairashuonheesheen
saita s. ’sei’ saittaa (~ saitaa)
salata v. ’holde hemmelig’ salaa (~ sala)
sallaa adv. ’i all hemmelighet’
salmi s. ’en innsnevring i vassdrag (sjø eller vann)’ (vrt. nuora) salmen
sama konj. ’like’
sama pron. ’samme’ samassa samana saman samat samhaan sammaa samala
samanlainen pron. ’likens, samme slags’ samanlaiset samanlaista
sammuttaat v. ’slukke; slå av’ sammuttaa
sammuut v. ’slokne’ sammuu
sana s. ’ord’ sannoi sannaa sanat
sanakirja s. ’ordbok’ sanakirjan sanakirjassa
sanakirjahomma s. ’ordbokarbeid’ sanakirjahommasta
sannoot v. ’sie’ sannoo sano sanoi sanoin sanoit sanokkaa sanoma sanot sannoin sanon sanothiin sanotun sanotusta sanonheet sanothaan sannoovan sanomhaan sanotta
sanomat s. ’avis’ sanomat (vanligere syn. aviisi, også lehti)
santikka s. ’sandskrubb, flyndre’ santikkaa
sata kard. ’hundre’ sađan sattaa sattoi
sattaat v. ’regne’ sattaa sađa sattaa vettä
sattuut v. ’hende, komme tilfeldigvis’ sattunu sattui
sauna s. ’badstu; bad’ saunassa saunhaan
saunoot v. ’bade (i badstu)’ saunottais saunomassa
sauva s. ’stav’ sauvala
savo s. ’språket som snakkes i Savolaks’ savvoo
savolainen adj. ’savolaksisk’
savolainen s. ’savolaksere’ savolaisessa
savvu s. ’røyk’ savvun savvuu
savvuhuonet s. ’røykstue’ savvuhuonheessa savvuhuonheet
savvuliha s. ’røykakjøtt’ savvulihhaa
savvulohi s. ’røykalaks’ savvulohhee
savvupiippu s. ’skorstein’ savvupiippuu
savvuporo s. ’røkt reinkjøtt’ savvuporroo
savvustaat v. ’røke’ savvustettu (~ saustettu) savvustettuu
sciens fiction s. ’science fiction’
se konj. ’så’
se pron. ’den/det, han/hun’ sehän sen siiheen siinä siitä sille sillä sitä siltä siksi
seassa postp. ’i, blant, mellom’ (par. sejassa)
seeni s. ‘scene’ seenile
seilata v. ’seile’ seilas seilanheet
seinä s. ’vegg’ seinissä seinät seinilä seinälä
seissoot v. ’stå’ seisoi seisothaan seissoo seisomhaan seison seiso seisonheet seisoma seisomassa
seittemen kard. ’syv’
seittementoista kard. ’17’
seittementoistasattaa kard. ’1700’ seittementoistasađan
seittementoistasattaa-luku s. ’1700-tallet’ seittementoistasađan-luvula
sejassa postp. ’blant’ (par. seassa9
sejasta postp. ’blant’
sekaisin adv. ’om hverandre, hulter til bulter’
sekakieli s. ’blandingsspråk’
sekanisujauho s. ’sammalt hvetemel’ sekanisujauhoo
sekaruvisjauho s. ’sammalt rugmel’ sekaruvisjauhoi sekaruvisjauhoo
sekhaan postp. ’i, blant, mellom’
sekoittaat v. trans. ’blande, røre’ sekoita sekoitat sekoitethaan sekoittaa sekoittannu
sekoitus s. ’blanding’
sekä konj. sekä – ette ’både – og’
selittäät v. ’forklare’ selittämhään selittää
selitys s. ‘forklaring’ selityksii
selvittäät v. ’forklare, ta rede på’ selvitti selvitä selvitämmä selvittää
selvitä v. ’bli klar(t)’ selviis
selvä adj. ’klar, edru’ selvälä selvänä
seminaari s. ’seminar’ seminaarista
semmoinen pron. ’den slags, slik’ semmoisen semmoisesta semmoiset semmoista semmoissii semmoiseksi semmoisesta
semmoisenansa adv. ’som den/det er’
senthään adv. ’likevel’
sentteri s. ’senter’ sentterin sentteristä
sentti s. ’sentimeter; cent’ sentin
sepempi adj. (komp. av seppä) ‘flinkere, duktigere’
seppiin adj (superl. av seppä) ‘flinkest, duktigst’
seppä adj. ’flink, duktig’ sepät sepän
septemperikuu s. ’september’
serveerata v. ’servere’ serveerathaan
setä s. ’onkel (på farside)’ seđistä seđäns
seura s. ‘forening’ (jf. yhđistys) seuralta seuraa
seuraava adj. ’neste’ seuraavalla seuraavissa seuraavassa seuraavana
seurakunta s. ’menghet’ seurakunnasta
seurat s. pl. ‘laestadianermøte’ seuroi seuroissa
sianfläski s. ’svineflesk’ sianfläskii
sianliha s. ’svinekjøtt’ sianlihhaa
sie pron. ’du’ sinule (~ sulle) sinun sinnuu sinula sinulta sinusta
sieltä proadv. ’derfra’
sielu s. ‘sjel’ sielui
sielä proadv. ’der’ sielähän
siemen s. ’frø’ siemenii siemenet
sievä adj. ’nett, søt’ sievät sievää
sievästi adv. ’nett, vakkert’
sihtiruvisjauho s. ’siktet rugmel’ sihtiruvisjauhoi
siinä proadv. ’der’
siirttyyt v. ’flytte’ siirtynheet siirtyny siirtyi siirtymhään siiryimä siirythiin siirtynheet
siis adv. ’altså’
siitä proadv. ’derfra’
siivitä v. trans. ’sile’ siivitte
siivo adj. ’ordentlig, snill’ siivot siivoltas
siivompi adj. (komp. av siivo) ‘snillere, ordentligere’
sija s. ’plass’ sijjaa sijan
sijasta postp. ’i stedet for’
sika s. ’gris’ sian
sikkari adj. ’sikker’
sikkaristi adv. ’sikkert’ (syn. varmasti)
siksi adv. ‘derfor’
silinteri s. ’flosshatt’ silinterit
siljo s. ’gårdsplass’ siljola siljole
silkkihamet s. ’silkeskjört’ silkkihamheishiin
silli s. ’sild’ sillii (~ silliä)
sillikryynivelli s. ’sildegrynsuppe’ sillikryynivellii
sillivelli s. ’sildesuppe’ sillivellii
silloin proadv. ’da’ silloinki
sillä adv. ’derfor’; konj. ’fordi (i en bisetning)’ sillä ko ’fordi (i en hovedsetning)’
silmhiinpistävän adv. ’i øynefallende’
silmä s. ’øye’ silmii silmät silmhiin silmhään
silta s. ’bru’ sillan
sininen adj. ’blå’ siniset sinissii sinistä
sinisempi adj (komp. av sininen) ‘blåere’
sinne proadv. ’dit’ sinneki
sirappi s. ’sirup’ sirappii
sisar s. ’søster’ sisarella sisarelle sisarelta sisaren sisaret sisarista sisariitten
sishään adv. ’inn’
sishään postp. ’inn i’
sisäle adv.’inn’
sisäle postp. ’inn i’
sisälys s. ’innhold’
sisälä adv. ’inne i’
sisälä postp. ’inne i’
sisäosa s. ’den innerste delen’ sisäosassa
sisässä post. ’inne i’
sitkee adj. ’seig’ sitkeeksi
sitte adv. ’da; så’ sittehän (tekstissä myös sitten)
sivakka s. ‘ski’ sivakat
sivvuteksti s. ’parallell tekst’ sivvutekstin
sivvu adv. ‘forbi’
sivvu p-posit. ‘forbi’
skandinaavinen adj. ’skandinavisk’ skandinaavisilla
skenkki s. ’gave’
skonto s. ’tåke, skodde’ skonnon
skrifti s. ‘skrift’
skuurata v. ’skure’ skuurathiin
soffa s. ’sofa’ soffaa soffat soffale
sokkeri s. ’sukker’ sokkerii sokkerin
sokkerikaurinki s. ’sukkerkavring’ sokkerikaurinkiita
sokkeripalanen s. ’sukkerbit’ sokkeripalasen
soma adj. ’artig, morsom, trivelig’ soman sommaa
somasti adv. ’atig, morsomt, trivelig’
sommiin adj. (komp. av soma) sommiimat
soosi s. ’saus’
sopimus s. ’avtale’ sopimuksen
soppiit v. ’passe; avtale’ sopinheet sopinu sovithiin
sormi s. ‘finger’ sormet
sortti s. ’sort’ (syn. laji) sorttii
sosialisti s. ’sosialist’
sota s. ’krig’ sođan sođassa sottaa
sota-aika s. ’krigstid’ sota-aijasta
sotkeet v. ’rote til’ sotkenheet sotkethaan
souttaat v. ’ro’ soutamhaan
sovitella v. ’tilpasse; prøve’sovittellee
spekuleerata v. ’spekulere’ spekuleerattu
spiuneerata v. ’spionere’ spiuneeras spiuneerais
spiuni s. ’spion’ spiunit
status s. ’status’ statuksen
studeerata v. ’studere’ studeeraan studeerannu studeerais studeeras studeerathaan studeeraamhaan studeeraatta studeerathiin
studentti s. ’student’ studentiille studentit studenttiita studentiksi
suanto s. ’stille’ (syn. suvanto)
suijuttaat v. ’bøye’ (syn. taivuttaat)
sukka s. ’strømpe’ sukkii
suku s. ’slekt’ sukkuu
sukulainen s. ’slektning’ sukulaisista sukulaissii
sulata v. intr. ’smelte, tine’ sullaa
sulattaat v. trans. ’smelte’ sulatethaan
sulavoi s. ’smeltet smør’ sulavoin
sulkkeet v. ’stenge, lukke igjen’ suljema suljethiin sulkekkaa suljettu
summa s. ‘kyss’ summan
summastaat v. ‘kysse’ summastannu
sunkhaan adv. ei sunkhaan ’visst nok ikke’
sunnuntai s. ’søndag’ sunnuntaina
suokananpappi s. ’sogneprest’ suokananpappina
suokeri s. ’svoger’ suokerilla suokerin suokerit
suola s. ’salt’ suolaa suolala suolan
suolainen adj. ’salt’
suolakala s. ’saltfisk’ suolakallaa
suolaliha s. ’saltkjøtt’ suolalihhaa
suolalohi s. ’saltlaks’ suolalohesta
suolapala s. “saltbit” suolapalat
suolasantikka s. ’salt suolasantikkaa
suolasilli s. ’saltsild’ suolasillii suolasillin
suolasillinpalanen s. ’en bit saltsild’ suolasillinpalaset
suolata v. ’salte’ suolathaan suolattu suolattuu
suomalainen adj. ’finsk’, subst. ’finlender, finne’ suomalainenki suomalaiset suomalaisiksi suomalaisten suomalaisissa suomalaisile suomalaisele suomalaiselta suomalaisen suomalaista
suomenkielinen adj. suomenkielinen suomenkieliset suomenkielistä suomenkielissii
suomensukuinen adj. ’finskætta’ suomensukuiset
suomi s. ’finsk språk’ suomee suomeksi suomen
Suomi-seura s. ’finskforening’ suomi-seuroi
suoni s. ’åre’
suora adj. ’rett’
surista v. ‘surre’ surissee surisevan
surulinen adj. ’trist, sörgelig’ suruliselta
suruton adj. ’sorgløs, ikke-troende’ suruttomat suruttomiita
suu s. ’munn; munning’ suun suussa suusta suuhuun suut
suunile adv. ’cirka, omtrent’
suurempi adj. (komp. av suuri) ’større’ suureman
suuri adj. ’stor’ (syn. iso) suuren suurta suuresta suurten suuressa
suuriin adj. ’størst’ (komp. av suuri) suuriman
suursuomalainen adj. ’storfinsk’ suursuomalaiset suursuomalaista
suurus s. ’jevning’ suuruksen
suuttuut v. ’bli sint’ suuttui suutu
suvanto s. ‘stille’ (syn. suanto)
syđän s. ’hjerte’ syđämen syđämessä
syđäntauti s. ’hjertesykdom’ syđäntauđin
sykkeli s. ‘sykkeli’ sykkelillä
syksy s. ’høst’ syksylä syksynä
syli postp. ’over’
syli s. ’favn’ sylissä
symptomaattinen adj. ’symptomatisk’ symptomaattista
synkkä adj. ’synkkä’
synti s. ’synd’ synnin synnissä synthiin synttii
syntinen adj. ’syndig’ syntistä
synttyyt v. ’bli fødd; oppstå’ syntymhään syntyny syntyi
syntymäpaikka s. ‘fødested’ syntymäpaikan
syntymäpäivä s. ’fødselsdag’
syntymäpäivät s. pl. ’fødselsdagsfest’
syrjhään adv. ’til side’
syrjä s. ’kant’ (syn. reuna)
syrjässä adv. ’avsides’
systeemi s. ’system’ systeemit
syvä adj. ’dyp’ syvälä syvvii
syy s. ’årsak; feil’ mistä syystä ’hvorfor’ syynä syytä
syyspaiste s. ’høstsol’ syyspaistheessa
syyspäivä s. ’høstdag’ syyspäivänä
syöđä v. ’spise’ syö syöđhään syömässä syöpi syöi _ söi söisimä ~ syöisimä syömhään syömä syöt syöthiin syöttäät syöty
säđet s. ‘stråle’ sätheissä
säilyttäät v. trans. ’(opp)bevare’
säilyyt v. ’holde seg’ säilyy
sänky s. ’seng’ sängyt sänkkyy sängyssä
säpsättäät v. ’kveppe’ säpsättää
särkkeet v. ’knuse, slå i stykker; verke’
särmi s. ’skjerm’ särmilä särmile särmiltä särmin
sää s. ’vär’ säässä
sääri s. ’legg’ sääret
säästäät v. ’spare’ säästi
sölkä s. ’rygg’ sölkhään anttaat sölkhään ’gi juling, jule opp’
taajominen s. ’tull, lureri’ taajomissii
taajoot v. ’tulle’ taajokkaa taajomasta taajot taajotta
taara s. ‘tare’
taas adv. ’igjen’ mie taas meinaan, ette ’jeg for min del syns at’
tahi konj. ’eller’
tahtoot v. ’ville (ha), ønske’ tahđon tahđot tahđoma tahđotta tahtoi tahtoisin tahtonu tahtoo tahđo tahđothaan tahtoisitko tahđoin
taikina s. ’deig’ taikinaa taikinaksi taikinan taikinassa taikinasta
taikinakuori s. ’deigskorpe’ taikinakuoren
tainari s. ’steinbit’
taito s. ’dyktighet, ferdighet, kunst, kunnskap’ taittoo
taittaat v. ’være kanskje/vel’ taittaa olla kävät ’det er vel vår’ taiđa taiđethaan taittaa taiđat taitanheet tais taisitta taiđan taisi
taivas s. ’himmel’ taivhaala taivhaalta taivhaale taivhaan taivhaasheen taivhaassa
taivhaan valkkeet s. (pl.) ’nordlys’
taivuttaat v. ’bøye’ (syn. suijuttaat)
taka (i sammensatte ord) ’bakre’
taka postp. ’bak’
takaisin adv. ’tilbake’ (syn. takaisinpäin)
takaisinpäin adv. ‘tilbake’ (syn. takaisin)
takana postpos. ’bak’
takapenkki s. ’baksete’ takapenkile
takarivi s. ’bakerste rad’ takarivissä
takia postp. ’for, på grunn av’ (syn. tähđen)
takka s. ’peis’ takan takassa
takkaa postp. ’bak(fra)’
takki s. ’jakke, frakk; gammeldags rett kjole; kofte’ takit
talerkilla
talerkki s. ’tallerken’ (syn. lautanen)
tali s. ’talg’
talikynttilä s. ’talglys’ talikynttilät
talli s. ’stall’
talo s. ’gård’ talon
talonpoika s, ’bonde’ talonpoikkii
talosvankkalainen adj. ’som er fra Olderdalen’
talvi s. ’talvi’ talvena
talvifrakki s. ’vinterkåpe’ talvifrakit
tammukka s. ’ørret’ tammukkaa
tamppi s. ’dampskip’ tampila
tansata v. ’danse’ tansaama tansathaan tansathiin
tanska s. ‘dansk språk’ tanskaksi
tanskalainen s. ja adj. ‘dansk, danske’
tapa s. ’vane; måte’ tavala
tapattuut v. ’hende, skje’ tapattui tapattunnu tapattuu
tapela v. ’sloss’ tappele tappelemhaan tappeli
tappaat v. ’drepe’ tapethaan tapettu tappakkaa tappanheet tappelu tappoi
tappaus s. ’hendelse’ tappaukset tappauksessa
taputtaat v. ’klappe’ taputethaan
tarina s. ’sagn’ tarinat tarinoitten tarinan tarinoita
tarjeta v. utholde kulde, ikke fryse’ tarkene
tarkasti adv. ’nöye, nøyaktig’
tarkasti adv. ’nøye’
tarkemin adv. ‘nøyere’
tarkka adj. ’nøyaktig, nøye’ tarkkana
tarttuut v. trans./intr. ’klebe seg, sette seg fast; smitte; gripe’ tartu
tarvita v. ’behøve, trenge, ha bruk for’ tarvithiin tarvitte ~ tartte tarvithaan tarvittu
tasainen adj. ’jevn’ tasaiseksi
tasan adv. ’alltid’ (syn. aina)
tassainttuut v. intr. ’jevne seg’ tassainttuu
taulu s. ’tavle’
tauti s. ’sykdom’ tauđit
tavalinen adj. ’vanlig’ tavalissii tavalista tavalisten tavalisesta
tavara s. ’vare, gods’ tavaraa tavaroita (syn. kalu)
tavata v. ’stave’
tavus s. ’bakgrunn’ tavuksella
tee s. ’te’
teefati s. ’tefat’ teefattii
teelusikka s. ’teskjei’ teelusikalla teelusikkaa
teevee s. ’TV’ teeveet
tehđä v. ’gjøre, lage’ tehe tehen tehimä tehny tehđhään tehthiin teki tehemä tehkää tehty tehnheet tehtävä tekkee tekemhään tekemässä tehin tekkee
tehtävä s. ’oppgave’ tehtävästä
teiri s. ’orrfugl’
tekeminen s. ’det å gjøre’ tekemistä
teknilinen adj. ’teknisk’
teko s. ‘gjerning, verk’ tevoista
teko s. ’gjerning’
teksti s. ’tekst’ tekstii
tekstipuođi s. ’tekstlager’ tekstipuođissä tekstipuođista
telefuunikioski s. ’telefonkiosk’ telefuunikioskiksi
teologii s. ’teologi’ teologiin teologiita
teppu s. ‘tang (i sjøen)’
terva s. ‘tjære’ tervaa tervala
tervahauta s. ‘tjæremil’ tervahauttaa
tervanpolttaja s. tjærebrenner’ tervanpolttajan
tervanpoltto s. ‘tjærebrenning’ tervanpoltosta
tervata v. ‘tjærebre’ tervathiin
tervet adj. ’frisk’ tervheenä tervheinä
tervetellä v. ’hilse’ tervetelhään tervettellee
tervettulemaa interj. ’velkommen’
terveysleipä s. ’helsebrød’ tervheysleivät
tervheelinen adj. ’sund’ tervheelistä
tervheelisempi adj. (komp. av tervheelinen) ’sundere’
tervheempi adj. (komp. av tervet) ‘friskere’ tervheemäksi
terä s. ‘blad, edd, spiss, hode (på et redskap)’
teräviin adj. (komp. av terävä) ‘skarpest’
terävä adj. ‘skarp’
tet pron. ’dere’ teiđän ~ teän teiđät ~ teät teile teilä teitä teihin
tie s. ’vei’ tietä tiele teihin
tieđonankara adj. ‘vitebegjærlig’
tienasti s. ’inntekt’ tienastii
tierata v. ’leke’ (syn. leikkiit, värkätä)
tietenkhään adv. ei tietenkhään ’selvfølgelig ikke’
tietenki adv. ’selvsagt, selvfølgelig, så klart’
tieto s. ‘kunnskap’ tieđot
tieto s. ’kunnskap, kjennskap’ tuli tieto ’fikk vite’ tiettoo
tietomies s. ’vitenskapsmann’
tiettäät v. ’vite’ tieđethiin tieđethään tieđä tieđäkhään tieđämä tieđän tieđät tieđätkös tieđättä tieny tiettää tietävän
tietyö s. ‘veiarbeid’ tietöissä
tietyömies s. ‘mannlig veiarbeider’
tiima s. ’time’ tiimala tiimaa tiiman
tiistai s. ’tirsdag’ tiistaiki tiistaina
tikku s. ’pinne’ tikkhuun
tila s. ’tilstand, situasjon; anledning’ minula ei ole tillaa ’jeg har ikke tid’ tillaa (vrt. keritä)
tilkka s. ’skvett’ tilkan tilkkhaan
tiuso s. ‘hyse’ (syn. hyyssä, juuso)
tođelisuus s. ’virkelighet’ tođelisuuđessa
tođesti adv. ’virkelig’ ei tođestikhaan ’virkelig ikke’
tođistaat s. ’bevise, vitne om’ tođistaa
tohtiit v. ’tore, våge’ tohtis tohđi tohtii tohtinu
toimiit v. ’fungere’ toimi
toinen ord. ’andre, annen’ toisele toisen toiset toisheen toisila toisile toisena toisela toiselta toiseksi toisissa toista
toinen pron. ’annen’ toisele toisen toiset toisheen toisila toisile toisena toisela toiselta toiseksi toisissa toista
toisenlainen proadj. ’annerledes’
toissapäivänä adv. ’i forgårs’
toivoot v. ’håpe, önske’ toivomasta
toivotella v. ’önske’ toivottellee toivottelema
tokka s. ’flokk’
tollo adj. ’dum’ (syn. tyhmä)
tooli s. ’stol’ toolii toolit tooliile
topata v. ’stoppe (opp)’toppais toppaa
toppilakki s. ’topplue’
tora s. ’krangel’
torata v. ’krangle’ torathiin torathaan
tormi s. ’storm’ tormin tormista
torniolainen adj. ’fra Torneå’, s. ’torneåværing’ torniolaisen
tornionlaaksolainen adj. ’fra Tornedalen’, s. ’tornedaling’ tornionlaksolaiset tornionlaksolaisila tornionlaksolaisten
tosi s. ’sann’ tođen tođet totta se oon tosi/totta ’det er sant’
totinen adj. ’alvorlig’ totista
toukanaika s. ’makktiden’ toukanaikana
touvi s. ‘tau’ touvin
tradittii s. ’tradisjon’ tradittiita
tradittiiruoka s. ’tradisjonsmat’ tradittiiruokkaa
trenki s. ’dreng’ trengin trenkinä
triivastuut v. ‘trives’ triivastunnu
trolli s. ’troll (også som skjellsord)’
tronninki s. ‘dronning’ (syn. kuningatar)
tröijy s. ’(ull)trøye’
tuhlata v. ‘sløse’ tuhlaatta
tuijottaat v. ’stirre’ tuijottanheet tuijottaa
tuiskata v. ’fyke’ tuiskaa
tuisku s. ’storm’ (syn. tormi)
tukettuut v. ’bli kvalt’ tuketun
tukki s. ‘tømmerstokk’ tukkii
tukkiit v. ’stenge, stoppe til; trenge inn’ tukkikkaa tukkivan
tulevaisuus s. ’framtid’ tulevaisuus tulevaisuutta tulevaisuuđessa
tuli s. ’ild’ tulessa (tav. syn. valkkee)
tulkita v. ’tolke’ tulkittemassa
tulla v. ’komme; bli’ tule tulema tuletta tulhaan tulheet tuli tulima tulit tullee tullu tulin tulitta tulkkaa tulthiin tulthin tulen tulis tulevat tulemhaan tulemassa tulevan
tulo s. olla tulossa ‘være på vei (hitover)’ (jf. olla menossa)
tumma adj. ’mørk’ tummat tummanvihrinen ’mørkegrønn’ tummaa
tummempi adj. (kom. av tumma) ‘mørkere’ tummeman tummamphaan
tumppu s. ‘rundt og tykkt kvensk brød’ tumput tumppui
tunka s. ’kjesemage’ tungan
tunnussanat s. pl. ’parole’
tunnustaat v. ’innrømme, tilstå’
tunteminen s. ’kjennskap’ tuntemista
tuntteet v. ’føle, kjenne’ tunne tunsi tuntenu tunnen tunnema tunsin tunnetta
tunttuut v. ’kjennes, føles’ tuntunu tuntui
tunturi s. ’vidde, fjellstrekning’ tunturin tunturissa tunturiitten
tuo pron. ’den/det der’ tuohoon tuosta tuon tuota tuole
tuođa v. ’bringe, hente’ toi ~ tuoi toit ~ tuoit toitta ~ tuoitta tuonu tuopi
tuola proadv. ’der (borte)’
tuolta proadv. ’derfra’ tuoltahan
tuomenmarja s. ’heggebær’ tuomenmarjoista
tuomenmarjaviini s. ’heggebærvin’ tuomenmarjaviinii
tuomi s. ’hegg’ (syn. tuomipuu)
tuomio s. ’dom’ tuomiolla
tuomipuu s. ’hegg’ (syn. tuomi)
tuomoinen proadj. ’den der slags’ tuomoiset tuomoissii tuomoista tuomoisen
tuone proadv. ’dit (bort)’
tuorestai s. ’torsdag’ tuorestaina tuorestaipäivä
tuorustai s. tuorustaina (ks. tuorestai)
tuossa proadv. ’der (borte)’
turhaan adv. ’forgjeves’
turhuus s. ’forfengelighet’ turhuuđessa turhuuksiitten
turisti s. ’turist’ turistiille
turistibisnes s. ’turistbisnes’ turistibisneksen
turkishattu s. ’pelshatt’ turkishatthuin
turkiskaulus s. ’pelskrage’ turkiskaulukshiin
turkki s. ’pels, saueskinnsdork, pels’ turkit turkkhiin
turska s. ’torsk’ turskaa
turskanmäti s. ’torskerogn’ turskanmättii
turvalinen adj. ’trygg’ turvalisessa
turvalisesti adv. ’tryggt’
turvavyö s. ’sikkerhetsbelt’ turvavyön turvavyöt
turvetkota s. ’torvgamme’ turvetkođissa
tutkija s. ’forsker’ tutkijan tutkijat tutkijana tutkijoilla tutkijoille
tutkiit v. ’forske, undersøke’ tutkinu tutkimasta tutkisit tutkithaan tutkimhaan
tutkiminen s. ’forsking’ tutkimista
tutkimus s. ’forskning; avhandling’ tutkimuksesta tutkimusta tutkimuksila
tuuki s. ’duk’ tuukin tuukit tuukkii
tuula v. ’blåse’ tuulee
tuuli s. ’vind’ tuulessa
tyhmä adj. ’dum’ (syn. tollo) tyhmät
tyhä adv. ’bare’
tykköö postp. ’fra’
tykätä v. ’like’ tykäny tykäthiin tykkää tykänheet tykkäättä
tykö postp. ’til’
tykönä postp. ’hos’
tykötarvet s. ’tilbehør, utstyr’ tykötarpheita
tyskälainen s. ’tysker’, adj. ’tysk’ tyskälaissii
tytyväinen adj. ‘fornøyd’ tytyväiseltä
tytyväisesti adv. ’fornøyd’
tytär s. ’datter’ tytärtä tyttärellä tyttärethän tyttäret tyttäriitä tyttäret tyttäristä tyttären tyttäriille
tyven adj. ’stille’
tyyhetä v. ’bli tom(mere)’ tyyhenee tyyhenis
tyyhä adj. ’tom’ tyyhät tyyhää
tyypilinen adj. ’typisk’
tyyris adj. ’dyr’
työ s. ’arbeid’ työstä työhön työle työtä työn töihin työt työssä
työloma s. ’arbeidsrom’ työlomalta työlomassa työlomasta
työmies s. ’(mannlig) arbeider’ työmiesten työmiehet työmiehhii työmiehilä työmieheksi
työnjohtaaja s. ’arbeidsleder’
työntekijä s. ’arbeider’ työntekijät
työpaikka s. ’arbeidsplass’ työpaikkoi
työpöytä s. ’arbeidsbord’ työpöyđäle
työtelä v. ’arbeide’ työteli työtely
työväki s. ’arbeidsfolk’ työväjele
tähđelinen ks. tähelinen
tähđen postp. ’på grunnav, for’ (syn. takia)
tähelinen adj. ‘viktig, betydningfull’ täheliset (syn. tärkkee)
tähelisempi adj. (komp. av tähelinen) ‘viktigere, mer betydnngsfull’ tähellisemppiiki
täkätä v. ’dekke på’ täkätty
tämmöinen proadj. ’slik (som denne/dette), sånn her’ tämmöistä tämmöiset tämmöisellä tämmöisessä tämmöisistä tämmöissii tämmöisen
tämä pron. ’denne/dette’ tähään tällä tämän tässä tänä tätä tälle
tänne proadv. ’hit’
tärkkee adj. ’viktig’ tärkkeetä tärkkeet
tärkkein adj. ’viktigste’ (superl. av tärkkee)tärkkeimän
tässä proadv. ’her’
tästä proadv. ’herfra’
täti s. ’tante’ täđin
täysi adj. ’full’ täynä täyđeltä
täyttäät v. ’fylle’ täytti
täältä proadv. ’her i fra’
täälä proadv. ’her’
tääpänä adv. ’i dag’
uiđa v. ’svømme’ uipi uimhaan uithiin
uimamies s. ‘en flink mann til å svømme’
uittaat v. ‘fløte’ uittanu
uittomies s. ‘fløter’
ukko s. ’gubbe’ ukot
ukkonen s. ’tordenvær’ (syn. ukonilma)
ukkostaat v. ’tordne’ ukkostaa ’det er tordenvär’
ukonilma s. ’tordenvær’ (syn. ukkonen)
ulkkoo adv. ’uenfra’
ulkona adv. ’ute’
ulko-ovi s. ytterdørr’
ulkopuolelta adv. ‘utenfra’
ulompana adv. ’lengere ut’
ulompi adj. ’ytre’ ulomassa
ulos adv. ’ut’
unennäkö s. ‘drømm’ unennäkköö
unheettaat v. ’glemme’ unheetinunheettannu unheettannu unheeta
unheettuut v. ’bli glemt’ unheetuthaan
unistella v. ‘drømme’ unistelen unisteli
universiteetti s. ’universitet’ universiteetin universiteetthiin universiteetissa
uoma s. ’leie’ uomaa
ushein adv. ’ofte’
uskalttaat v. ’törre’ uskaltannu (syn. tohtiit0
usko s. ’tro’ uskossa uskosta uskon
uskonollinen adj. ’religiøs’
uskoot v. ’tro’ uskoma uskon uskothiin uskoin
ussee pron. ’flere’ (tav. pl.) usseet usseitaki
uuđesti adv. ’på nytt’
uuni s. ’ovn’ uunhiin uunin uunissa
uusi adj. ’ny’ uussii uuđen uutheen uusissa uutta
uutinen s. ’nyhet’ uutiset uutissii
vaalee adj. ‘lys’ vaaleet
vaaleempi adj. (kom. av vaalee) ‘lys’ vaaleeman vaaleemphaan
vaanasti adv. ’snaut’ vaanasti rahhaa ’snaut med penger’
vaara s. ’fare’
vaara s. ’fjell; fare’ vaaran vaarassa vaarat vaarasta vaaroi vaaroin
vaaralinen adj. ’farlig’ vaaralista
vaatet s. ’klesplagg’ vaattheet vaattheita
vaatita v. ’kle på’ vaatinheet
vahti s. ’skum’ vahđiksi
vahva adj. ’sterk; tykk’
vahvempi adj. (komp. av vahva) ’sterkere; tykkere’ vahvemat
vahviin adj. (superl. av vahva) ‘sterkest, tykkest’
vahvukainen adj. sentin vahvuinen ’en sentimeter tykk’ vahvukaiseksi vahvukaissii
vaihettaat v. trans ’bytte, skifte’
vaijenttaat v. ’få til å tie’ vaijena
vaijeta v. ’tie’ vaikenee
vaikka konj. ’selv om’ vaikka mihiin ’om så hvorhen’ vaikka mitä ’om så hva’
vaikkee adj. ’vanskelig’ vaikkeeta
vaikuttaat v. ’påvirke, virke; bety’ vaikutti vaikutethaan
vaila prep. ’uten’ kello oon kymmenen vaila yksi ’klokka er ti på et’
vailumatauti s. ’mangelsykdom’ vailumatauttii
vailuut v. intr. ’mangle’ vailuu
vaimo s. ’kone’ vaimoi vaimoo vaimola vaimot vaimosta vaimon vaimoila vaimoista
vaimoväki s. ’kvinnfolk’
vain adv. ’bare’ vain tyhä ’om bare; stadig’ ko hän vain tyhä tulis ’om han bare kom’ pykäs vain tyhä uussii huonheita ’bygde stadig nye hus’
vain konj. ’eller (i spørsmål)’; joo vain ’javisst’
vainaja s. ’avdøde, salig’ (syn. rukka) vainajalta vainajaa
vainkhaan adv. ei vainkhaan ’aldeles ikke’
vaippuut v. ’bli trøtt’ vaipunu vaipui
vaipunut adj. ‘trøtt’ vaipunheelta
vaiti adv. ’taus, stille’
vaiva s. ‘plage, besvær’ vaivoista
vaivata v. trans. ’kna, elte; plage’ vaivaa vaivathaan
vakava adj. ’alvorlig’ vakavasta
vakavampi adj. komp. ’alvorligere’ vakavamppii
vala s. ‘ed’ valan
valas s. ’hval’ valhaita
valet s. ‘løgn’
valetella v. ‘lyge’ valettele
valettelematon adj. ‘noe som ikke er løgn, “uløyet”’ valettelima
valita v. ’velge’ valitten valitti
valittaat v. ’klage’ valitan valitti
valkkee adj. ’hvit’ valkkeeksi valkkeet valkkeitten
valkkee s. ’ild; lyn’ valkkeessa valkkeet valkkeeta valkkeitten valkkeen
valkkeesoosi s. ’hvitsaus’ valkkeensoosin
vallaat v. ’støpe; helle, gyte’ valmhiiksi valmhiit
vallan adv. ‘helt, aldeles’
valmis adj. ’ferdig’ valmhiina valmhiiksi valmista
valmistuut v. ’forberede seg’ valmistunnu
valtakunta s. ’rike, samfunn’
valtava adj. ’enorm’ valtavissa
valttaava ks. valtava
vanhaa adj. ’gammel’ vanhaan vanhaasta vanhaat vanhoissa vanhoita vanhoitten vanhaata vanhaasheen vanhaaksi vanhaassa vanhoila vanhoista
vanhaanaikhainen adj. ’gammeldags’ vanhaanaikhaiset vanhaanaikhaiselta vanhaanaikhaissii vanhaanaikhaista
vanhaanaikhaisesti adv. ’på en gammeldags måte’
vanhempi adj. komp. ’eldre’ vanhemat vanhemiitten vanhemalta vanhempana vanhemppaa
vanheta v. ’bli gammel’ vanhenee
vanhiin adj. superl. ’eldst’ vanhiiman vanhiimphaan
vanhiin s. ’foreldre’ vanhiimet vanhiimiitten vanhiimiittenki vanhiimilla
vanhoittenkoti s. gamlehjem’ vanhoittenkođissa
vanhurskas adj. ’(relig.) rettferdig’ vanhurskhaat
vanhus s. ’gamling’ vanhukset
vankka s. ‘dale’ vankan vankassa vankkhaan
vannet s. ’hjulkrans’
vantut s. ’vott’ vantthuut
vappaa-aika s. ’fritid’ vappaa-aikana
vappaapäivä s. ’fridag’
vappaa adj. ’fri’ p vappaan
vara s. ’råd’ varraa
varhain adv. ’tidlig’
varhainen adj. ’tidlig’
varhemin adv. ‘tidligere’
varhempi adj. ’tidligere’ varhemilla
varis s. ’kråke’ varikset
varmasti adv. ’sikkert’ (syn. sikkaristi)
varmhaan adv. ’sikkert’ (jf. varmasti)
varovainen adj. ’forsiktig’
varovaisesti adv. ’forsiktig’
varsi s. ’skaft; stilk; side, kant’ jokivarsi, tien varsi varrela varrelta varressa
varsin adv. ’straks, umiddelbart, med en gang’
varten postp. ’for’
varvas s. ‘tå’ varphaat varphaita
vasen adj. ’venstre’ vasemalta vasemalla
vasikka s. ’kalv’ vasikan
vasta adv. ’først (nå), ikke før, bare’
vastahankainen adj. ’motvillig’
vastahankaisesti adv. ’motvillig’
vastasyntyny adj. ’nyfødd’ vastasyntynheen
vastata v. ’svare’ vastakkaa vastais vastas
vastaus s. ’svar’ vastauksii vastausta
vasthaan postp./adv. ’mot, imot’
vastustaat v. ’motstå, gjøre motstand’ vastustamhaan
vatta s. ’mage’ vattaa
vatukka s. ’åkerbær’ vatukoita
vehjet s. ’utstyr, greie, innretning’ vehkheet vehjettä
veikkonen s. ’bror’ Voi veikkonen! Oi stakkars!
veitti s. ’kniv’ veittet veittii
veli s. ’bror’ veljele veljelä veljen veljet veljistä
veljen
veljes yl. pl. veljekset ’brødre til hverandre’ veljestä veljet
velli s. ’suppe, velling’ vellhiin velli velliksi vellit
venet s. ’båt’ venheelä venheeläki venheen venheet
veres adj. ’fersk, frisk’ verestä verekset
veri s. ’blod’ verestä verheen vertä
verikakko s. ’blodklubber’ verikakkoo verikakot
verisuoni s. ’blodåre’
verisuonitauti s. ’karsykdom’ verisuonitauđin
verkko s. ’nett, garn’
verkkolaita s. ’nettside’ verkkolaiđat
vero s. ’skatt (avgift)’ verroo
verran adv. sen verran ’så pass’
verrata v. ’sammenligne’ verttaat
vesi s. ’vann’ vettä veđen veđelä veđessä veđet vetheen
vesisaarelainen s. ’vadsøværing’ vesisaarelaisesta
vesisaarilainen s. ’vadsøværing’, adj. ’fra Vadsø’ vesisaarilaisen
vesta s. ’vest, vester’ vestan
vestainen adj. ’vestlig’
vestakainulainen s. ’vestkven’, adj. ’vestkvensk’ vestakainulaisten
vestapohjainen s. ‘nordvest’; adj. ‘nordvestlig’ vestapohjaisheen
vestapuoli s. ’vestside’ vestapuolela
vestaranta s. ’veststrand’ vestarannala
vettäät v. ‘dra, trekke’ veđethiin veđämä
vieđä v. ’bringe, føre, lede, ta med seg’ vei _ viei vieny viemässä
vielä adv. ’ennå, enda’
vieras adj. ’fremmed, ukjent’; s. ’gjest’ vierhaat vierasta vierhaan vierhaita vierhaana
vieressä postp. ’ved siden av’
vierheen postp. ’ved siden av’
vieritä v. ‘rulle (ned)’ vieris
vieritysten adv. ‘ved siden av hverandre’ het istuthaan vieritysten
viha s. ’hat’ olla vihassa ’være sint’
vihaisesti adv. ’sint’
vihanes s. ’grønnsak’ vihanekset vihanesta vihanesta
vihata v. ’hate’ vihhaama vihhaan vihais
viholinen s. ’fiende’ vihollissii
vihrinen adj. ’grønn’ vihriset
viiđes ord. ’femte’
viikinkiaika s. ’vikingetid’ viikinkiaijassakki
viikko s. ’uke’ viikola viikon viikot
viikonpäivä s. ’ukedag’ viikonpäivät
viimen adv. ’endelig; til slutt; sist’ viimen viimeksi ’til sjuende og sist’
viimi adj. (ubøyelig) ’siste; forrige’
viiminen adj. ’den siste’ viimisellä viimiset viimissii viimiseksi
viimiseksi adv. ’til sist’
viina s. ’brennvin’ viinaa viinan
viini s. ’vin’ viini viinii
viinimarja s. ’viedrue’ viinimarjoi
viippyyt v. intr. ’drøye, bli (lenge)’ viippyy viivyin viivyt
viisas adj. ’klok’
viisi kard. ’fem’
viisikymmentä kard..’femti’
viisitoista kard. ’femten’
viittiit v. ’orke, gidde’ viittinkö (syn. kehđata)
vilistä v. ’vrimle’ vilisthään
viljoot v. ’dyrke’ viljonheet viljothiin viljomhaan
villahuivi s. ’ullsjal’ villahuivit
villainen adj. ’av ull’
villasukka s. ’ullstrømpe’ villasukat
villatröijy s. ’ulltrøye’
villi adj. ’vill’ villinä villissä villistä
viralinen adj. ‘offisiell’ viraliseksi
virka s. ’tjeneste, arbeid, stilling’ virkkaa
virrata v. ‘strømme’ virttaa virttaamassa
virta s. ‘strøm’
viskata v. ’kaste’ viskaan
viskutella v. ’hviske’ viskutelhaan
vispata v. ’vispe, piske’ vispaa
visshiin adv. ’sikkert, vel’
vitamiini s. ’vitamin’ vitamiinii vitamiiniita
Vitamiinit
voi intej.
voi s. ’smør’ voin voissa voita
voiđela v. ’smøre, pensle’ voitele
voima s. ‘styrke’ voimaa
voittaat v. trans. ’vinne’
vuoma s. ’dalføre’ vuomassa
vuono s. ’fjord’ vuonosta vuonoo vuonosta vuonon vuonot
vuoro s. ’tur, skifte’
vuosi s. ’år’ vuođen vuođessa vuođelta vuotheen vuona vuotta (AB) vuonna (ES vuona) se tapattui vuona 1852 ’det skjedde år 1852’ vuosina
vuosiluku s. ’årstall’ vuosilukkui
vuottaat v. ’lekke’
vyö s. ’belte; midje’ vyölä
vyöliina s. ’forkle’
vähhääkhään kvanttori ei vähhääkhään ‘ikke det minste’
vähitellen adv. ’etter hvert’
vähän adv. ’litt, lite’
vähänen adj. ’liten’ (tav. syn. pieni)
vähäsen adv. ’litt, lite’
väkevä adj. ‘sterk’ väkevää väkeviitä väkevistä
väki s. ’folk’ väkkee
väkijoukko s. ’folkemengde’ väkijoukon
välhiin postp. ’(i)mellom’
välile postp. ’(i)mellom’
väliltä postp. ’(i)mellom’
välilä postp. ’(i)mellom’; adv. ’innimellom, nå og da’
välinen adj. ’som er imellom’ välisen
välissä postp. ’(i)mellom’
värkätä v. ’leke’ (syn. leikkiit, tierata) värkkäämässä
västi s. ’vest’
väylä s. ’ferdselsvei, lei’ väylän väylää
väärin adv. ’feil, galt’
väärti s. ’gjestevenn (spesielt om forholdet mellom fastboende og reidriftsamer)’ väärttiin
väärä adj. ’gal, uriktig; krum, buet’ väärhään väärää väärän väärässä seissoot väärässä ‘stå buet’ olla väärässä ‘ta feil’
yhđeksen kard. ’ni’
yhđeksentoista kard. ’nitten’
yhđeksentoistasađan-luku s. ’1900-tallet’ yhđeksentoistasađan-luvusta
yhđekses ord. ’niende’
yhđenlainen
yhđenlainen adj. ’en slags’ yhđenlaista
yhđessä adv. ’sammen’
yhđistys s. ’forening’ yhđistyksen yhđistys
yhđistysmeininki s. ’foreningssyssel’ yhđistysmeininkhiin
yhteinen adj. ’felles’ yhteisellä yhteiset yhteistä
yhteisala s. ’fellesdistrikt, fellesomräde’ yhteisalan
yhtheen adv. ’sammen’
yhtäkkii adv. ’plutselig’
yhä part. ’fremdeles’
yksi kard. ’en’; pron. ’en/et’ yhđele yksikhään yhđelä yhđen yhtä yhđeltä yhđestä yhđen yksii yhtenä yhtheen ei yksikhään ’ikke en’
yksin adv. ’alene’
yksitoista kard. ’elve’ yhtätoista
yleissuomi s. ’allmennfinsk’ yleissuomee
ylheensä adv. ’som regel, vanligvis’
ylhäältä adv. ’opp i fra’
ylhäälä adv. ’oppe’
ylihuomena adv. ’i overmorgen’
ylipuoli s. ’øverside’ ylipuolen ylipuolela
ylisaamelainen s. ’reidriftsame’ ylisaamelaiset ylisaamelaissii ylisaamelaisten
ylisyrjä s. ’øverste delen’ ylisyrjässä
yllätys s. ’overraskelse’
ylppee adj. ’stolt, hovmodig’
ylös adv ’opp’
ylöskäsin adv. ‘oppover’
ymmyräinen adj. ’rund’ (vrt. syn. pyöree) ymmyräishiin ymmyräiseksi ymmyräisen ymmyräisiksi ymmyräissii
ymmärttäät v. ’forstå’ ymmärsi ymmärttää ymmärättäkö ymmärättä ymmärtänheet ymmärä ymmärtäny ymmärethään ymmärämmä
ymmärtämätön adj. ’uforstandig, ubegripelig’
ympäri postp./adv. ’rundt, omkring’
ympärille postp/adv. ’rundt, omkring’
ympärillä postp./adv. ’rundt, omkring’
yrkä s. ’forlovede; brudgom’
ystävä s. ’venn’ ystävät
yykeäläinen s. ’lyngenværing’, adj. ’fra Lyngen’ yykeäläisen
yykeänperälainen adj./s. ’som er fra skibotn; skibotnværing’ yykeänperäläissii
yö s. ’natt’ yölä yöläkö yön
yöttyyt v. ‘overnatte’ yöđythiinki
äiđinkieli s. ’morsmål’ (par. äitinkieli)
äiji s. ’bestefar’ äijilä äijistä äijit äijin äijiistä
äijivainaja s. ‘avdøde bestefar’ äijivainajaa
äijä s. ’gubbe’ äijän äijät
äijäriepu s. ’gubbstakkar’
äiti s. ’mor’ äitin äitilä äitiilä
äitinkieli s. ’morsmål’ (par. äiđinkieli)
äkkii adv. ’fort, i full fart’
älkkää se ei
älä se ei
ämmi s. ’bestemor’ ämmilä ämmin ämmistä ämmit ämmiistä
ämmä s. ’kjerring’ ämmälä ämmän ämmistä ämmiin
äpyli s, ’eple’ äpyliitä
äskön adv. ’i sted, nettopp’
äyri s. ’øre’ äyrin
äänetön adj. ‘målløs; lydløs’ äänettömäksi
ääni s. ’lyd’ äänelä
äänifiili s. ’lydfil’
öksyyt v. intr. ’gå seg bort’ öksyny
öystempi adj. ’som er lengere mot öst’ öystemäksi ’lengeremot öst’
öystä s. ’øst’ öysthään öystän öystässä
öystädielekti s. ’östlig dialekt’ öystädialektiitten
öystäetelä s. ’sydøst’ öystäetelhään
öystäinen adj. ’østlig’
öystäpuoli s. ’østside’ öystäpuolela öystänpuolen